Tämän päiväinen matkakohde oli Whidbeyn saari: tunti ajoa pohjoiseen ja parinkymmenen minuutin lauttamatka saarelle – näin vähällä pääsi kauas kaupungin vilinästä.

Saarella käppäiltiin ensin Langleyn ja Coupevillen pikkukaupungeissa. Molemmissa oli käytännössä kaksi kävelemisen arvoista katua, jotka olivat täynnä "vanhoja" puutaloja. Coupevillessä myös rantalaituri oli oikein mukava. Merellistä tunnelmaa oli mukava aistia. Sitä kun ei Seattlessa varsinaisesti ole, vaikka vettä kaikkialla onkin.

Pikkukaupunkien jälkeen suuntasimme Deception Pass State Parkiin aivan saaren pohjoiskärkeen. Salmi on niin kapea, että Joseph Whidbeyn johtama retkikunta oli alunperin 1700-luvun lopulla luullut Whidbeyn saarta niemeksi, siitä siis tuo nimikin. Rannalla oli mukava käppäillä, vaikka siellä melko paljon väkeä olikin. Rannan ajopuista tuli aivan mieleen Olympian kansallispuiston rantakaistale, vaikka toki tunnelma oli ihan eri nyt kun oltiin vielä kaukana avomereltä. Kivan näköistä, kerrassaan.

Meidän retkikuntamme onni loppuikin sitten saarelle: tai ainakin kuljettajan onni. Ajoin nimittäin tutkaan 35 mph alueella 50 mph. Tätä olen vähän pelännytkin: jotenkin näitä paikallisia väärän värisiä ja väärän muotoisia nopeusrajoituskylttejä on vaikea rekisteröidä, eikä täällä aina oikein intuitiokaan pelaa oikean nopeusrajoituksen päättelyssä. Nyt sitten minäkin saan pohtia, minkä vaihtoehdon hoitaa asia valitsen. Näyttää siltä, että mitään kovin hyviä vaihtoehtoja ei ole. Washingtonissa ei sentään voi kuitata asiaa millään älyttömillä turvallisen ajamisen kursseilla, joten ei onneksi tarvitse sellaisia edes pohtia. Lähinnä jää mietittäväksi, maksanko vain kiltisti pois sen 132 taalaa ja nielen nousevat vakuutusmaksut, vai olisiko mahdollista saada jonkinlainen deferment jolla rike katoaisi rekisteristä nopeammin kuin kolmessa vuodessa. Täytynee soittaa huomenna Skagitin piirikunnan oikeustalolle ja selvittää vaihtoehdot. Jonkinlainen mitigation hearing on kai myös mahdollinen. Siinä ei ole lainkaan asianajajia mukana, mutta eipä kyllä kiinnostaisi ajaa Skagitiin oikeuteen muutaman kympin takia. Tämä vaihtoehto kun ei vaikuta vakuutusmaksuihin.

Skagit-joen laaksossa tuotetaan enemmän tulppaaneja kuin koko Hollannissa. Nekään eivät kukkineet.