Eilen oli pelipäivä. Aamu alkoi kello kuudelta viestibannerin maalaamisella hotellin katolla. Siinä luki "lucha y gana", joka on espanjankielinen versio tunnetusta iskulauseestamme "fight and win". Kangas oli tuotu Seattlesta, muut tarvikkeet ostimme eilen panamalaisesta rautakaupasta.

Ennen peliä ehdin kuitenkin vielä käydä pikaisesti Casco Viejossa. Muu porukka lähti sinne heti aamiaiselta, mutta koska minä olin käynyt siellä jo aiemmin, jäin vapaaehtoisena odottamaan maalin kuivumista. Kymmeneen mennessä uskalsin kantaa bannerin huoneeseen, ja lähdin muiden perään. Pienen kierroksen jälkeen vein osan porukasta perjantailta tuttuun lounaspaikkaa. Myos lautasellinen paistettua riisiä kanan ja naudanlihan kera oli varsin mainio annos. Tälläinen konstailemnaton annos riisiä ja lihaa onkin käsittääkseni nimenomaisesti paikallisten normaali lounas.

Casco Viejosta lähdimme vielä käymään Panama Viejossa, eli paikassa johon Panama alunperin perustettiin 1500-luvulla. Kapteeni Morganin tuhottua kaupungin se kuitenkin siirreettiin paikkaan joka tunnetaa nykyisin Casco Viejona, eikä Panama Viejossa ole paljoa nähtvää jäljellä. Kirkontorni on kuitenkin pystyssä, ja sen sisälle on rakennetty modernit puuportaat. Ylhäältä olikin komeat näkymät, mutta muuten rauniot eivät kovin vaikuttavat olleet.

Sitten olikin jo aika kokoontua hotellille, josta suuntasimme kolmentoista hengen joukollamme läheiseen baariin valmistautumaan illan otteluun. Itse tosin lähdin parin muun kaverin kanssa hakemaan lippuja peliin läheisestä hotellista. Siitä muodostuikin melkoinen kommellus, koska liput meille varannut paikallisen seuran edustajalla oli vähän erilainen käsitys täsmällisyydestä kuin meillä pohjoisen pojilla. Lopulta liput kuitenkin loytyivät huoneesta, jossa oli koko Soundersin johtoporras valmentajia myoden. Tilanne oli hieman kiusallinen, vaikka valmennuskaksikko sitä parhaansa mukaan yrittikin keventää.

Aika kului baarissa hitaasti. Tilaamani hampurilainen ei tahtonut oikein maistua, olut sentään meni alas kevyesti. Lopulta oli aika lähteä stadionille. Olimme järjestäneet hotellilta minibussin, joten tunnelma oli sellainen kuin vierapeliin lähtiessä pitääkin. Nostimme tunnelmaa muutamalla lyhyellä laululla, mutta pääasiassa säästimme äänijänteitä varsinaiseen koitokseen.

Stadionilla kaikki sujui melko sutjakkaasti. Mellakkapoliisit tekivät turvatarkastuksen, ja saimme sitten itse valita missä katsomossa seisomme. Valinta olikin selvä: luonnollisesti halusimme Soundersin vaihtopenkin taakse. Kiinnitimme bannerit edessämme olleeseen verkkoaitaan, ja kun joukkue tuli kentälle lämmittelemään, lauloimme ensimmäiset laulumme.

Itse peli ei mennyt kovinkaan hyvin. Hävisimme 1-0 ansaitusta mutta onnekkaasta rangaistuspotkusta tulleella maalilla, emmekä oikein saaneet kunnon painetta aikaiseksi kuumassa ja kosteassa illassa. Siitä huolimatta oli upeaa kannattaa omaa joukkuetta näin kaukana kotoa. Jälkeenpäin saimme kuulla, että laulumme oli erittäin äänekästä myos televisiossa. Se ei ollutkaan ihme, sillä stadionilla oli vain parituhatta kannattajaa, joten myos stadionilla me dominoimme tunnelmaa täydellisesti. Huono yleisomäärä johtui siitä, että peli oli siirretty vastustajan eli San Franciscon kotikaupungista La Chorrerasta pääkaupunkiin. Näin ollen monella kotijoukkueen kannattajalla ei ollut mahdollisuutta päästä peliin, arkipäivä kun oli.

Pelin olosuhteita kuvaa hyvin se, että vaikka join koko pelin ajan, vessassa ei tarvinnut käydä kertaakaan. Kaikki neste valui ulos ihon läpi. Juoma oli pääasiassa olutta, sillä paikalliset myyjät kantoivat sitä meille tauotta styroksissa kylmälaukuissa, joissa oli jäätä pitämässä tuopit kylminä. Nerokasta bisnestä. Ja mikä parasta, pelin jälkeen saimme ottaa tällaisen kylmälaukullisen olutta mukaamme bussiin.

Hotellilla pesimme ottelun pettymykset katolla uima-altaalla. Tunnelma oli pettymystä täynnä, mutta kuitenkin sikäli toivoa täynnä, että 1-0 tuloksesta voidaan kyllä nousta voittoon Seattlessa pelattvassa toisessa osaottelussa.

Tänä aamuna herätys olikin sitten julma, sillä lento Bocas del Toroon lähti klo 6:30. Se kuitenkin kannatti, sillä nyt minulla on koko päivä edessä täällä Karibian puolen letkeässä tunnelmassa. Mihinkään ei ole kiire, riippumatto ja hiekkaranta ovat täällä niitä keskeisiä elementtejä.