Päivä menikin viime viikolta jäänyttä univelkaa pois nukkuessa ja Al Jazeeran uutisia katsoessa. On muuten huoneessa tasokas taulutelevisio mistä kelpaakin katsella. Jalkapalloakin televisiosta löytyy ihan etsimättä. Sehän on arabimaissa(kin) selkeästi suosituin urheilulaji.
Varsinaisesti positiivisen puolelle päästiin kuitenkin vasta illallisella. Libanonilainen vuoristoravintola oli viimeisen päälle tunnelmallinen ja ruoka hyvää. Paikalliset tuntuivat olevan liikkeellä koko suvun voimin, ja jokaisessa pitkässä pöydässä poltettiin vesipiippuja. Olikin varsin hauska tarkkailla ihmisiä. Toisissa pöydissä pariskunnat osoittivat toisilleen avoimesti hellyyttä, toisissa naisilla oli huivit päässään ja käytös korostetun hillittyä. Jotkin nuoret naiset taasen olivat pukeutuneet niin että kaikki naiselliset muodot korostuivat. Arabit ovat vieläpä minusta jotenkin todella nättejä, joten tarkkana saa olla ettei katse jää viipyilemään liian pitkään.
Ruokalistaa ravintolassa ei ollut, joten päädyin tekemään tilaukseni suunnilleen tyyliin "haluaisin hyvää libanonilaista ruokaa". Sitä sitten tulikin, ja ihan tajuton määrä. En tiedä mitä kaikkea söin mutta hyvää se oli. Hintakin jäi ihan maltilliseen 45 dollariin, mikä on paljon vähemmän kuin mitä pelkäsin. Meze-annoksia tuli pöytään kuitenkin yhteensä kymmenen, eivätkä ne todellakaan olleet aivan pieniä. Lähes puolet jäikin syömättä, mutta olin kuitenkin tyytyväinen siihen että tilaukseni sisälsi niin monia makuja. Eiköhän tällä reissulla vielä tule kompensaatioksi huomattavasti halvempiakin aterioita.
Tuo hinta oli tosiaan USA:n dollareissa. Kyllä Libanonilla omakin rahayksikkönsä on, mutta käytännössä dollari kelpaa kaikkialla, ja korttimaksut ilmeisesti menevät aina dollareissa. Etenkin turistit käyttävät käteisenäkin dollaria, sillä Libanonin puntia ei voi ulkomailla vaihtaa, joten matkavaluutta on useimmilla joka tapauksessa dollari.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti