maanantaina, lokakuuta 11, 2010

Aamu lähti liikkeelle hieman hitaasti. Yöunet olivat lyhyet, ja oli odotettavissa, että päivä ei suuria ihmeitä tarjoaisi, joten motivaatio ei ollut herätyskellon soidessa aivan huipussaan. Ohjelmassa oli nimittäin lähinnä lisää badlandseja, nyt Theodore Rooseveltin kansallispuiston pohjoisessa yksikössä. Sen verran ajoissa toki nousin, että suunnitelmia ei tarvinnut muuttaa. Mainittuun pohjoiseen yksikköön oli matkaa reilun tunnin ajon verran, joten eipä sitä nyt ihan kukonlaulun aikaan muutenkaan olisi kannattanut liikkeelle lähteä.

Ja niinhän se oli, että päivän anti jäi melko vähäiseksi. Ihan hienoja maisemia, mutta eipä ne merkittävästi eilisestä poikenneet. Lyhyt haikka oli kyllä sikäli hauska, että en ollut aiemmin käppäillyt yhtä pitkää reissua ihan vain preerialla. Vastaan tuli muutama biisonikin, mutta onneksi ne pysyivät turvallisella etäisyydellä. Lopussa oli kyllä ihan komea näköalapaikka, josta näkyi mutkitteleva Little Missouri -joki.

Paluumatkan Bismarckiin päätin tehdä moottoritien sijasta pienempiä teitä pitkin pohjoisen kautta. Ajatuksenani oli syöd Watford Cityssä kivenheiton matkan päässä kansallispuistosta. Se jäi kuitenkin pelkäksi ajatukseksi, sillä kaupungissa ei ollut yhtään auki olevaa ravintolaa. Se oli aika yllättävää, sillä ei kaupunki nyt aivan pieni ollut. Ja niinhän siinä sitten kävi, että ennen moottoritielle paluuta ei avointa ruokapaikkaa löytynyt. Onneksi olin varannut eväitä.

Ainoa muu pysähdys oli pikainen käynti Little Missouri State Parkissa. Siellä se varsinainen juttu vaikutti olevan hevosilla ratsastaminen preerialla upeita maisemia ihaillen. Minulla oli aikaa vain ottaa muutama valokuva näköalapaikalta. Turha reissu, voisi sanoa, mutta toisaalta puistoon vievällä hyväkuntoisella hiekkatiellä oli hauska ajaa hieman vauhdikkaammin.

Bismarckiin saavuin pimeän jo laskettua. Työhommat kutsuivat, ja meinasin unohtua tekemään niitä niin, että kaikki kaupungin ravintolat alkoivat mennä kiinni. Aikomaani pikaruokaa ei enää mistään saanut, mutta yllättäen ketjuravintola jossa saa ihan kunnon ruokaa oli auki. Söin ihan asialliset ribsit ja painuin nukkumaan.

Ei kommentteja: