Eilisestä reissusta jäi mainitsematta, että menomatkalla poikettiin Skagit-joen laakson tulppaanialueella. Muistelen joskus jostakin lukeneeni, että Washingtonin osavaltio tuottaa enemmän tulppaaneja kuin Hollanti. En nyt pystynyt äkkiseltään asiaa tarkistamaan, mutta paljon niitä tulppaaneja joka tapauksessa kasvatetaan. Asian ympärille on saatu kehitettyä oikein tulppaanifestivaali, joka kuulemma kerää vierailijoita ympäri maata. Eilisen perusteella kyseessä on kylläkin aivan ylimainostettu juttu. Tuntuu minusta melkoiselta ryöstöltä, että pienen tulppaanipellon keskellä käppäilystä veloitetaan viisi dollaria. Me tyydyimmekin pysähtymään tien varteen valokuvaamaan toista tulppaanipeltoa – ei maksanut mitään. Se olikin ainoa pelto jolla tulppaaneja nähtiin, vaikka kaikesta hehkutuksesta saa sellaisen kuvan, että tulppaaneja on alueella kaikkialla.

Tänään illalla katsoin televisiosta Star Wars Phantom Menacen, siis sen ensimmäisen uuden elokuvan. Ei se nyt toisellakaan katselukerralla kummoinen elokuva ollut, enkä sitä sen takia täällä mainitsekaan. Ylipitkää Pod Racer -kohtausta katsellessa vain oli nyt jotenkin aivan eri fiilis kuin aiemmin. Siinähän aavikkomaisemat ovat melko uskomattomat, ensimmäisellä kerralla niitä katseli vähän siinä hengessä, että on vähän överiksi pistetty. Vaan ei nyt, sillä paikat ovat aivan sellaisia kuin missä olen nyttemmin Amerikassa käynyt. Tietenkin elokuvaan oli yhdistelty pienelle alueelle asioita, joiden takia olen istunut autossa tuhansia kilometrejä, mutta kuitenkin. Voisi sanoa, että Pod Racereillä kisattiin seuraavien paikkojen koosteessa: Arches National Park, Death Valley National Park ja Monument Valley.