Eilen oli sitten pelipäivä. Ottelu alkoi jo kolmelta iltapäivällä, joten koko päivä pyöri sen ympärillä. Seattlesta tulleiden kokoontuminen oli kävelymatkan päässä hotellilta Rice Villagessa eräässä irlantilaisessa pubissa. Mimosat maksoivat yhden dollarin ja aamiaisannokseni nimi oli fajitas and eggs, mikä koostui paistetuista kananmunista, fajitas-lihasta, sekä tortilloista. Mainio ja varsin teksasilaisen tuntuinen alku päivälle. Stadionille lähdettiin yhden aikaan.

Itse pelistä ei paljoa sanottavaa ole. Ottelun tuloksella ei enää näin sarjan viimeisellä kierroksella ollut merkitystä, ja se näkyi sekä otteissa kentällä että tuloksessa.

Pelin jälkeen palasin Rice Villageen vanhaan suosikkipubiini Gingermaniin. Paikka oli edelleen juuri niin mainio kuin ennenkin. Vaikea sanoa mikä tunnelman luo, mutta siellä sitä nyt vain on. Pitkään luulin, että saisin viettää illan yksin, sillä kaikki kaverini lensivät takaisin Seattleen heti pelin jälkeen. Lopulta kuitenkin yksi porukka jolle olin pelin jälkeen puhunut Gingermanista saapui paikalle. Seura oli mainiota, ja lopulta jatkoimme vielä illallisellekin yhdessä. Sekin oli varsin houstonilainen elämys. Paikka oli sinänsä vaatimaton italialaishenkinen ravintola, jossa annokset sai itse hakea tiskiltä niiden valmistuttua. Ruuassa oli kuitenkin sekä maku että esillepano sellainen, että olisi voinut luulla olevansa hienommassakin paikassa. Itse söin erittäin tulisen fuusiohenkisen pasta-annoksen.

Tänään ei sitten edessä ollut juuri muuta kuin kotiinlähtö. Ajoin kuitenkin aivan vain huvin vuoksi pienen lenkin Texas Medical Centerin lähialueilla. Lopulta en kuitenkaan edes pysähtynyt valokuvaamaan. Lounaan kävin syömässä Galleria -ostoskeskuksessa entuudestaan hyväksi todetussa texmex-paikassa. Ne fajitakset olivatkin sitten kolmas lautasellinen texmex-ruokaa.