Aikaerosta toipuminen on mennyt kerrankin todella kivuttomasti. Siihen varmaan vaikuttaa hyvin sujuneen tulomatkan lisäksi se, että Seattlessa valoisanaika on juuri sopiva (klo 7-19:30) ja täällä on ollut aurinkoista. Valo auttaa pysymään pirteänä, varsinkin kirkas auringonvalo. Toki minä edelleen herään aamuisin ennen seitsemää, mutta sehän on vain hyvä asia. Eipähän ole vaikeuksia herätä töihin.

Eilen tuli kyllä tehtyä koko päivä töitä, ja tästä päivästä näyttää muodostuvan samanlainen. Huomenillalla olisi tarkoitus pitää taas kerran askartelukerhoa kavereiden kanssa ja torstaina teen töitä vain puoli päivää, joten vastapainoa kovalle työtahdille on kyllä myös tulossa.

Ja onhan tässä taas muutama reissukin edessä. Kolmen viikon päästä on edessä Salt Lake Cityn reissu, johon kuuluu yksi päivä paheellista elämää ja kaksi päivää laskettelua. Pääsiäinen tulee varmaan tehtyä töitä koska sen aikaan ei ole täällä vapaapäiviä töistä, joten on ihan hyvä että tulee tuossa vähän kompensoitua pitämällä maanantai vapaata. Kaksi viikkoa tämän jälkeen teen pikareissun Taosiin ja Santa Fehen New Mexicon osavaltioon. Tätä reissua en vielä viisi päivää sitten edes aavistanut tekeväni, mutta pakkohan se on käydä kun tilaisuus on niin hyvä. Ei tarvitse edes olla poissa töistä tuon takia.

Lisäksi yksi työkaveri houkuttelee ensi viikonlopuksi laskettelemaan Whistleriin Kanadan puolelle. Tekisi kyllä mieli mennä, mutta toisaalta olen jo vähän sitoutunut menemään yksille syntymäpäiville. Lisäksi tuo tarkoittaisi sitä, että perjantaina pitäisi lähteä töistä aikaisin, joten on kyllä tosi hankala tehdä päätös tästä reissusta. Houkutteleehan se, ei siinä mitään.