Tänään vuorossa oli Kööpenhaminan kiertelyä. Sääkin muuttui sopivasti hyväksi. Kaupunki tulikin kierrettyä ympäri aika kattavasti, mutta kuvat puhukoon tällä kertaa puolestani. On tämä kyllä vain hieno paikka. Suuren kaupungin tuntua on ihan toisella tavalla kuin Tukholmassa tai missään muussakaan pohjoismaisessa kaupungissa. Kaupunki on myös todella kaunis.

Olen käsittääkseni käynyt Kööpenhaminassa lapsuuden automatkoilla, mutta mitään muistikuvia minulla ei tästä tai näistä käynneistä ollut. Kööpenhamina on jo kauan ollut pitkällä listallani jolla on paikkoja joissa pitäisi käydä. Tämä on jäänyt tähän asti toteuttamatta osittain siitä syystä että pohoismainen kohde tuntuu kuitenkin vähän tylsältä. Nyt voi kyllä todeta että ihan turhaan. Ei tämä kovin pohoismaiselta paikalta edes tunnu – paitsi monia pohjoismaisuuden hyviä puolia toki on. Ja kieltäkin ymmärtää hyvin, ainakin luettuna.

Pieni merenneito -patsaasta täytyy kommentoida, että se oli paljon hienompi kuin osasin odottaa. Olin kuullut, että se on hyvin yliarvostettu turistinähtävyys ja paljon pienempi kuin ihmiset ajattelevat. Yllätyin kun se oli juuri sen kokoinen kuin olin ajatellut. Yhtään isompi olisi minusta aika tökerö. Turistivilinä patsaan ympärillä oli kyllä aika huvittavaa seurattavaa.

Tapasin täällä tänään myös kaverini johon olen tutustunut Seattlessa. Hänella on tanskalainen isä, mutta perhe asuu Seattlessa. Tyttö on sitten lähtenyt Tanskaan opiskelemaan, ja on sikäli vähän samanlaisessa tilanteessa kuin minä, että reissaa paljon kahden kotikaupunkinsa välillä ja tuntuu viihtyvän molemmissa niin hyvin että haluaisi varmaankin olla molemmissa yhtäaikaa jos se olisi mahdollista.