Polvi on ollut maanantaista alkaen aivan kivuton, ja lääkärikin kehoitti aloittamaan varovaisen kuntouttamisen, vaikka tässä vielä magneettikuvaus ja mahdolliset jatkohoidot edessä ovatkin. Itse asiassa pystyn kävelemään suunnilleen normaalisti, enkä kotona ollessani edes käytä keppejä. Pidemmillä matkoilla toki käytän, eikä portaisiin tekisi mieli lähteä koittamaan ilman keppejä. Joka tapauksessa, jalka ei ole ollut aktiivisesti mielessä, ja olen ehtinyt pohtia kaikenlaista satunnaista. Kuten vaikkapa näitä:

Luin joitakin päiviä sitten lehdestä, että oppositio oli taputtanut Eduskunnassa hallituksen taannoiselle päätökselle hankkia VR:lle uusia makuuvaunuja. Ajattelin aluksi, että onkohan nyt tuo ihan asiallista alkaa sarkastisesti taputtamaan. Sitten huomasin, että ihan tosissaanhan he olivat suosiota osoittaneet.

Kukahan on suunnitellut InterCity-junien vessanovien käyttöliittymän? Kun nimittäin on vessassa sisällä ja painaa oven sulkunappia, ovi menee kiinni, mutta ei lukkoon. Miksi kukaan haluaisi sulkea oven lukitsematta sitä? Nyt siis pitää painaa erillistä lukitusnappia. Miksei lukitusnappia painamalla ovi mene ensin kiinni jos se on auki? Pelkkää avausnappia painamalla kyllä sentään aukeaa myös lukossa oleva ovi.

Miksi Suomessa pitää laittaa hampurilainen täyteen leikeltyä nahistunutta salaattia? Yksi tai kaksi tuoretta salaatinlehteä väliin, kiitos. Ja älkää työntäkö sitä bbq-maustetta kaikkialle. Mieluummin vaikka mautonta kuin sitä makua.

Red Hookin Longhammer IPAn etiketissä ei liioitella kun siinä sanotaan liquid goodness. Ensimmäinen hörppy, ja on taas ikävä Seattleen. Pelkkä tämä olut on hyvä syy matkustaa sinne. Tuskinpa sitä nimittäin on Suomessa sen enempää kuin se yksi pullo joka minulla on vielä jäljellä jääkaapissa.