Egotripin uusi levy on aivan loistava! Ennakkotiedot johdattivat oikeaan tunnelmaan, ja valitsemani kuuntelutilanne myöhään illalla hämärässä valossa oli oikea valinta. Yllättäen moni edellisessä blogimerkinnässä mainitsemani kappale on säveleltään ja sovitukseltaan iloinen pop-ralli – sanoiltaan ei toki niinkään. Ja toisaalta moni positiiviselta tai neutraalilta kuulostava kappaleen nimi on niitä ranteet auki -henkisiä; tosin jos minulla joskus on häät, voisin soittaa ihan ironiahengessä tämän levyn Häälaulua. Tosin en varmasti saisi lupaa. No, on siellä muutama oikeasti positiivinenkin kappale.

Oli hieman hämmentävää kuunnella kappaletta Kuules Aino. En kai ole ainoa, joka kuulee siinä suoraa lainaa Paul Oxley's Unitin klassikosta Terry's Inside?