Tänä aamuna tehtiin aikamatka Waipiʻo Valley'n trooppiseen sademetsään. Ainoa tapa päästä laaksoon on mailin mittaista, kaltevuudeltaan 25 prosenttista tietä pitkin. Useimmat turistit joutuvat haikkaamaan tämän matkan, mutta meillä oli onneksi neliveto alla. Vaan oli sekin hurjaa, alas ja ylös. Täytyy myöntää että hieman pelotti. Vertailun vuoksi: normaalin jyrkän mäen kaltevuus on tuollaiset kymmenen prosenttia tai allekin. Jarruista nousikin melkoisen sankka vesihöyrypilvi ajaessamme ensimmäiseen tiellä olleesseen lammikkoon. Kaikenlaisia maastoesteitä olikin alhaallakin siinä määrin, että kunnon neliveto oli paikallaan. Siltikään meillä ei maavara riittänyt ihan kaikkiin paikkoihin, mutta se oli ihan hyväkin, niin tuli väkisinkin sitten käveltyä.

Alhaalla laaksossa asuu kolmisenkymmentä ihmistä. Sähköä tai juoksevaa vettä ei ole, puhelinlinja sentään nähtiin. Rannalla on saaren parhaat aallot, ja tänäänkin nähtiin muutamia paikallisia surffilaudan kanssa. Turisteihin törmäsimme lähinnä paluumatkalla, sillä olimme taaskin hyvin aikaisin liikkeellä. Se olikin hyvä se, koska auringonpaiste loppui puolen päivän aikaan kun ajelimme ylös laaksosta. Vastaan tuli suuri määrä turisteja.


Laakson jälkeen pyörähdettiin vielä laavakivisellä rannalla sekä huikean jokilaakson ylimenevällä maantiesillalla. Syvällä laaksossa oli uskomaton määrä palmuja ja vähän muitakin sademetsän kasveja.

Illaksi palattiin ajoissa Konan suuntaan, sillä ei haluttu ottaa mitään riskiä lennolle ehtimisen suhteen. Ajattelimme, että viettäisimme loppuajan rannalla lohkoillen, mutta ei mennyt ihan niin.

Konaa lähestyessämme aloimme ihmetellä vastaantulevien autojen määrää. Selitys saatiin pian: saaren koko länsipuoli oli ukkosmyrskyn kourissa. En ole varma olenko kokenut moista aiemmin edes Houstonissa. En ainakaan auton ratissa. Tiellä oli paikoin ison SUV:mmekin mitalla akselistoon yltäviä vesilätäkköjä ja lisäksi siellä täällä tiellä oli veden tuomia kevyitä laavakiviä. Näkyvyys oli minimaalinen, ja suuri osa amerikkalaisista on niin hölmöjä, etteivät älyä käyttää ajovaloja sateella. Se ei ole yhtään kivaa.

Yhdessä kohtaa oli koko kaista poikki kunnon maanvyörymän takia, ja siihen olikin onneksi tullut poliisi ohjaamaan liikennettä. Perille kuitenkin päästiin, ja toivottavasti lennonkaan kanssa ei tule ongelmia. Myrsky on kyllä laantunut. Kailuassa eli Konan kaupunkikeskuksessa tosin oli vielä äsken sähköt poikki koko rantakadulla, ja lähes kaikki ravintolat ja kaupat olivat kiinni, eivätkä katuvalotkaan tietenkään olleet päällä. Kaupungissa olikin melko aavemaista.