Tämän päivän haikki oli yksi parhaista mitä olen tehnyt. Kohteina olivat Bridal Veil Falls ja Lake Serene, ja molemmat olivat yhtä hienot kuin nimistä voisi päätellä. En aiemmin ollut päässyyt näin vuolaan putouksen juurelle kuin tänään pääsin. Järveä ei taasen oikein edes osaa sanoin kuvailla, mutta seesteisen kaunis osuu lähelle. Ja mikä parasta, ajomatkaa kotoa oli vain tunnin verran.



Haikille tuli pituutta noin 11,5 kilometriä ja korkeuseroa yhteensä noin 850 metriä. Varsinkin polun järvelle menevä haara oli melko tiukkaa siksakkia ylös, mutta palkinto perillä oli todellakin sen arvoinen. Ilma oli aivan epävakainen, ja aamulla ajateltiin että se on huono asia. Lopulta kuitenkin alhaalla laaksossa olevat pilvet näyttivät ylhäältä käsin tosi hienooilta ja perillä järvelläkin utuinen tunnelma vain lisäsi järven epätodelliseen tunnelmaan. Sadekaan ei yhtään haitannut, koska varusteet olivat kunnossa, ja toisaalta putouksella olisi kastuttu joka tapauksessa. Alhaalla parkkipaikalla katseltiin ylös lumirajan yläpuolelle, ja mietittiin että olisipa lumiraja alempana niin päästäisiin sen yläpuolelle. Pelkkä syksyisessä metsässä kävely olisi toki riittänyt, mutta olihan se reissun kohokohtia sekin kun ensimmäisen kerran lunta löysimme.