Tapasin taannoin töissä naisen joka alkoi pyöriä mielessäni päivittäin. Kun sitten pääsin tutustumaan häneen paremmin, minulle selvisi, että hän oli juuri aloittanut seurustelun erään töistä tutun miehen kanssa. Vaistonvaraisesti olisin voinut silloin sanoa, että kyseinen juopotteleva häntäheikki ei ole hyväksi, mutta pidin tietenkin mölyt mahassani. Sittemmin on tapahtunut paljon, mutta on selvää että ystävyytemme jää, no, juuri siksi. Mainittu mies kylläkin jätti naisen alle kuukaudessa, vaihtoi nuorempaan ja kai monen mielestä kauniimpaan reseptionistiimme. Se että olin alusta alkaen oikeassa ei tuota lainkaan mielihyvää. Toisaalta sehän tässä se suurin pelko on että täältä oikeasti nainen löytyisi. Suomeen kun nyt kuitenkin haluan pysyvästi asettua, eikä sitä haluaisi tehdä yhtään vaikeammaksi. Ne pihlajanmarjat ja kettu, tiedän.

Kauniit ja Rohkeat pyörii. Tekee työpäivistä toki jännittävämpiä.