Lämpö ja aurinko ne ovat mukavia asioita. Tänään kohteena oli Joshua Tree National Park, ja lämpö huiteli koko päivän 25 asteen ympärillä, enimmäkseen yläpuolella. Aurinkokin porotti ihan koko ajan, joten tänään saatiin juuri sitä mitä tänne etelään oltiin tultu hakemaan. Toki Mojaven autiomaa tiedettiin siinä mielessä varsin varmaksi valinnaksi. Päivän kovin lämpötila 34 astetta koettiin kylläkin auringon jo laskettua kun paluumatkalla pysähdyimme alhaalla laaksossa huoltoasemalla. Kuinkahan lämmintä siellä oli päivällä ollut?

Kansallispuisto on saanut nimensä siellä yleisen kaktusmaisen puun mukaan. Näitä ja vähän muitakin erämaan kasveja nähtiinkin sydämmiemme kyllyydestä. Toinen puiston hienous on valtavat kivet ja kiviröykkiöt. Niiden pinta on sopivan karhea, joten ne sopivat täydellisesti kiipeilyyn. Tuntuikin, että lähes jokainen vastaantulija kantoi kiipeilyköyttä ja muita tarvittavia varusteita. Tulikin sellainen olo, että taas kaikki muut ovat tulleet puistoon eri syystä kuin me. Viime viikonloppunahan minulla oli sama tunne kun kaikilla Mount Rainierilla vastaantulleilla oli mukana sukset tai lumilauta.

Hauska resissu meillä joka tapauksessa oli. Pultereilla kiipeily oli ilman varusteitakin kivaa, samoin kuin erämaan kasvien ihmettely. Osuvasti reissun lähes viimeinen kohde oli keidas, jolla kasvoi palmuja. Menomatkalla poikettiin myös Pioneertownissa eli vuonna 1946 elokuvia varten rakennetussa villin lännen kulississa. Oli aika villi paikka sekin.