tiistaina, heinäkuuta 31, 2007

Viikonlopun tapahtumuista on jäänyt kertomatta muunmuassa se, että perjantaina tuli taas käytyä ulkomailla. Seattle Sounders pelasi taas Vancouverissa, joten sinne oli taas mentävä. Tällä kertaa saatiin kokoon 11 hengen porukka, ja päätettiin vuokrata pikkubussi. Hauskaa oli, ja kuskikin malttoi pysyä selvin päin. Olin tästä kyllä aidosti huolissani, mutta onneksi tällä kertaa näin. Peli päättyi 2-2. Lisäajalla komeasta vaparista tullutta tasoitusta oli mukava juhlia.

Olen nyt ylittänyt USA:n ja Kanadan rajan maitse viisi kertaa. Rajamuodollisuudet Kanadaan mennessä eivät ole kertaakaan menneet samalla tavalla. Passi on tarkastettu 4 kertaa. Minut on pyydetty parkkeeraamaan ja sisälle haastatteluun 3 kertaa. Passi on leimattu 2 kertaa. Maahantuloon liittyvä henkilötietokaavake on pitänyt täyttää kaksi kertaa. Tullin kaavake on pitänyt täyttää kerran. Matkatavarat on läpivalaistu kerran. Ja kaikki tämä mitä kummallisimpina kombinaatioina. Mitä järkeä tässä touhussa on?

Paluu USA:aan on mennyt ensimmäisellä neljällä kerralla aina samalla tavalla. Passi on katsottu ja kysytty missä asun ja mitä teen USA:ssa. Ja sillä selvä, lyhyillä Kandan (ja Meksikon sekä useiden Karibian alueen maiden) vierailuiden jälkeen kun ei tarvitse sen kummempia rajamuodollisuuksia tehdä, siis täytttää kaavakkeita, skannata sormenjälkiä, valokuvauttaa kasvoja ja leimauttaa passia, kuten normaalisti. Nyt kun meitä oli enemmän, pääsimme kaikki käymään sisällä näyttämässä paperimme. Oma osuuteni meni aivan kuin ennenkin. Parilla amerikkalaisella oli sen sijaan pientä säätöä. Heillä riittää matkustusdokumenteiksi ajokortti ja syntymätodistus, mutta nämä kaksi saivat tylyhköä palautetta siitä, että syntymätodistukset olivat alkuperäisten sijasta kopioita. Asiasta selvittiin vastaamalla pariin kysymykseen, joita kysyttäisiin USA:n kansalaisuutta haettaessa. Ensimmäisen presidentin nimen tiesivät molemmat, mutta itsenäisyysjulistuksen kirjoittajan tiesi vain toinen. Tästäkin selvittiin kuitenkin toki muutamassa minuutissa. Vieressämme jonottaneelle pariskunnalle sen sijaan todettiin ensimmäiseksi "olette siis käyneet Afganistanissa". Poistuessamme panin merkille, että yksi rajavalvoja oli tekemässä autolle melko perusteellisen näköistä tarkastusta.

Ja laitanpa tähän loppuun vielä äsken kotioveni tuntumasta ottamani valokuvan. Kuvassa oleva silta on se kahdeksankaistainen, ja taustalla näkyyy Olympian vuoriojono. Joku kehui minulle, että kannattaa mennä joskus rannalle katsomaan auringonlaskua. Tänään olisi varmaan ollut hyvä päivä siihen.

Ei kommentteja: