Amerikkalainen juomarahakulttuuri ärsyttää minua, sillä minusta on jokseenkin nurinkurista, että juomarahaa on maksettava, vaikka palvelu olisi kuinka kehnoa. Muutenkin käytäntö on minusta hyvin epäkäytännöllinen: nostaisivat mielummin hieman hintoja ja maksaisivat kunnon palkkoja tarjoilijoille ja muulle palveluhenkilökunnalle. Olen kuitenkin muunmuassa ravintoloissa aina maksanut sen 15-20 prosenttia "maassa maan tavalla" -hengessä. Hiljattain minulle kerrottiin, että Washingtonissa tarjoilijoiden juomarahoja verotetaan olettamalla, että juomaraha on 12 prosenttia laskusta. Jos kertoja tiesi mistä puhui, tämä tarkoittaa sitä, että jos asiakas ei jätä juomarahaa, tarjoilija joutuu maksamaan siitä ilosta että saa palvella tätä asiakasta. Taidan mainita tämän kun seuraavan kerran seurueessani on ulkomaalaisia, jotka eivät suostu jättämään asianmukaista tippiä.
Äsken kotonani kävi kaapeliyhtiön mies korjaamassa poikki olleen nettiyhteyteni. Jäin sitten miettimään, että ei kai tälle kuulu antaa tippiä? En kai minä voi joutua maksamaan siitä, että nettiyhteyteni meni rikki? Päätin olla antamatta, eikä tuo tuntunut tippiä odottaneen – toisin kuin kaverilleni IKEAn huonekaluja tuoneet miehet. Kaverini oli vain ihmetellyt, että mitähän nuo tuohon eteiseen jäivät norkoilemaan, ja oli tajunnut homman jujun vasta liian myöhään. Mulle olisi varmaan käynyt samoin jos tämä kaverini ei olisi asiasta ostosreissulla muistuttanut.
Leikkauksen toinen vuosipäivä
13 vuotta sitten
8 kommenttia:
Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että systeemi on ihan järjetön.
Vastakommenttina tuohon tipin jättämiseen olisi se, että pitäisikö samalla kun antaa tippiä (että tarjoilija saisi kunnon palkkaa) lohduttaa häntä (jos on vaikka työpaikalla huono ilmapiiri), tarjota lääkärinpalveluita (jos työnantaja ei niin tee), pyytää häntä istahtamaan hetkeksi alas sillä välin kun palvelet itseäsi (jos vaikka taukoja on liian vähän), ja sopia tulevasi tuuraamaan häntä (että pääsee lomallekin joskus)?
Pointtina siis se, että ei ole mun mielestä ensisijaisesti asiakkaiden tehtävä lähteä huolehtimaan työntekijöiden hyvinvoinnista. Siinä mielessä olen kanssasi samaa mieltä, että ulkopuolisena tuohon sinänsä kannattaa sopeutua, mutta amerikkalaiset itse voisivat tehdä asialle jotain. Niin kauan kuin ne tipit jätetään automaattisesti, niin ei kai se tilanne siitä mihinkään muutu.
Tarjoilijan palkka nyt kuitenkin on mitoitettu sen mukaisesti, että on tiedossa, että juomarahoja tulee. Noita muita asioita ei työnantaja oleta asiakkaiden tarjoavan. Siksi nuo vastakommenttisi ovat minusta aika kaukaa haettuja.
Sillä ei minulle niin ole periaatteellisesti väliä, mitä kautta se tarjoilijan palkka tulee.
Kuten sanoin, ihan samahan se olisi asiakkaalle, jos tipin osuus olisi hinnoissa ja tarjoilijoiden palkat vastaavasti isompia. Monissa paikoissa itse asiassa isompien seurueiden laskuihin lisätään tippi automaattsesti, jolloin asiat ovat periaatteessa aivan kuten Suomessa. Ainoa ero lienee silloin siinä, miten tarjoilijoiden tuloja verotetaan.
Lähinnä tuo systeemin epäkäytännöllisyys ottaa päähän. Ja se, että useimmat ihmiset antavat aina sen 20 prosenttia tippiä, jolloin erityinen reagointi hyvään palveluun tuntuu tosi kalliilta.
Olen vahvasti sitä mieltä, että jos tähän kulttuuriin halutaan muutosta, sen tulisi lähteä lainsäädännöstä käsin. Jos tätä yritetään muuttaa kansalaistottelemattomuudella, tarjoilijat joutuvat sijaiskärsijöiksi.
Ja tuohon viimeiseen lauseeseesi liittyen: varmaan sitten olet myös sitä mieltä, että jos halutaan muuttaa pikaruokaloita sellaisiksi, että asiakkaiden ei tarvitse tehdä tarjoilijoiden työtä, on paras ratkaisu että alamme kaikki jättää roskat pöytiin sen sijaan että veisimme ne syötyämme roskikseen?
Onhan siinä vähän samasta asiasta kysymys, vaikkakin siinä on kyse siitä että maan sisällä on kaksi erilaista kulttuuria josta voit valita (kalliimpi palvelukulttuuri ja halvempi itsepalvelukulttuuri). Tipittämisessä näin ei ole, paitsi kansainvälisellä tasolla (voi valita meneekö sellaisiin maihin, joissa on pakko tipittää, mutta tää on vähän epäkäytännöllistä). Eli sinänsä kyse ei oo samasta asiasta.
Mut joo, ihan järkeviä puhut.
Niin joo, sanotaan nyt vielä ääneen (tai kirjaimin...), että kuten tiedät niin oon aika lailla sitä vastaan että itsepalvelupaikoissa astiat jätetään pöytään... :-)
Itse asiassa kyllä täälläkin on juuri nuo kaksi kulttuuria valittavana: kalliimpi palvelukulttuuri johon kuuluu tipit ja halvempi itsepalvelukulttuuri johon ei kuulu tipit. Mutta joo, hait kai sitä, että ei ole kolmatta vaihtoehtoa, eli kalliimpaa palvelukulttuuria johon ei kuulu tipit.
Milloin PAMin puheenjohtaja sanoi jättävänsä kahviloissa ja pikaruokapaikoissa astiansa pöytään ja kehotti siihen muitakin? Hänen pointtinsa oli se, että näin saadaan heidän alalleen lisää työpaikkoja.
Minun kokemukseni Salt Lake Citystä oli, että kun tippiä ei haluttu (autovuokraamossa muistaakseni) sitä ei suostuttu ottamaan vastaan, vaikka kuinka tyrkytettiin.
Jep, Valon haastattelussa keväällä se tuosta mainitsi. Minusta tuo ei ole kuitenkaan oikea tapa yrittää vaikuttaa asioihin. Oikea tapa on olla käyttämättä itsepalveluravintoloita, jos haluaa palvelua.
Suomessa ei kai semmoista kahvilaa olekaan, jossa olisi oikeasti palvelua.
Toisaalta, ei se minusta ole PAMin intresseissä, että kahviloihin tulee enemmän työtä tai työntekijöitä. Eivät ihmiset kahvista ja pullasta määräänsä enempää maksa. Joko tehdään enemmän töitä samalla palkalla tai sitten se palkka jaetaan useamman kesken.
Lähetä kommentti