On kyllä jotenkin tosi mukavaa, kun on koti jossa oikeasti viihtyy. Aiemmin olen Amerikassa aina asunut jossakin hieman epämääräisessä paikassa, mutta nyt sekä asunnon sijainti että sisustus ovat juuri sitä mitä haluan. No, ensimmäistä kertaa olen noita päässyt itse valitsemaan.
Tänäänkin oli mukava istua iltaa suomalaisten tuttavien kesken. Heidän vajaan vuoden ikäinen poikansakin tuntui viihtyvän hienosti, uusia virikkeitä kun oli vähän liiankin kanssa. Lopussa alkoi kyllä enemmän harmittaa, kun television ja stereoiden kanssa ei saanutkaan leikkiä. Illan mittaan oli puhetta siitä, että on aika tärkeää, että tietää melko tarkasti, koska on tulossa pois. Kuulemma ennen kuin olivat tehneet päätöksen Suomeen paluusta, oli mietitty, kuinka kauan vielä joutuu olemaan. Nyt lasketaan, kuinka vähän aika enää saa olla täällä. He ovat olleet täällä reilun vuoden, joten heillä on siinä suhteessa aika samanlainen tilanne kuin mulla.
Ajokorttikin oli tullut postissa. On aivan mahtavaa, että ei enää tarvitse kantaa passia mukana kun lähtee oluelle. Ulkomaalainen ajokortti kun ei täällä virallisesti kelpaa, ja aika usea baari tätä lakia jopa noudattaa. Ja paperithan multa kysytään täällä käytännössä joka kerta.
Leikkauksen toinen vuosipäivä
13 vuotta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti