Sunnuntain reissusta Töölön jalkapallostadionille ei oikein osaa sanoa mitään, mikä kuvaisi tunnelmia osuvasti. Jonkinlaista kannattajakulttuuria on saatu Tampereellekin. Siitä suuri kiitos niille jotka ovat olleet rakentamassa sitä minua kauemmin. Samoin kiitos niille kymmenille, jotka ensimmäistä kertaa uskaltautuivat mukaan laulamaan – ja erityisesti siitä että laulu raikasi teilläkin jo ennen kuin mitään oli kentällä ratkennut. Tätä lisää!


Illan kruunasi joukkueen esitys kentällä. Tuska on kauden mittaan ollut välillä kova, mutta Vaasan ja Kotkan vierasreissuja tai muita tappioita häntäpään joukkueille ei onneksi tarvinnut eilen muistella. Suomen mestaruus oli lopulta taatusti ansaittu, vaikka kauden mittaan joukkueen peli olikin usein kaukana siitä mitä olisin halunnut nähdä.