Viikonloppuna tuli mieleen, että en ole blogissa maininnut yhtä Seattlen hyvää puolta. Täällä nimittäin on viime marrakuussa kielletty tupakointi julkisissa tiloissa, ravintolat mukaan lukien. Päätös koskee koko Washingtonin osavaltiota. Mitä me Suomessa oikein vielä odotamme?

Yksi Amerikan huono puoli taasen on se, että täällä on lähes kaikkialla kova meteli. Enkä tarkoita sinällään ärsyttäviä kovaäänisiä amerikkalaisia, vaan sitä, että juuri koskaan ei pääse niin kauaksi moottoritiestä, etteikö läsnä olisi voimakas taustakohina. Siihen kyllä tottuu, mutta on se sitten taas mukava tulla hiljaiseen Suomeen. Erikoisinta on, että amerikkalaiset eivät tunnu metelistä välittävän. Kivaksi kehuttu puisto saattaa olla aivan moottoritien vieressä, eikä ketään tunnu meteli häiritsevän.

Mistä tuleekin mieleeni, että pari Seattlen julkisessa keskustelussa olevaa aihetta aiheuttaa deja vu -ilmiön. Täällä nimittäin on suunniteltu Tampereen tapaan pikaratikkaa ja rannassa menevän maantien korvaamista tunnelilla. No, pikaratikkahanke on ehditty jo haudata, vaikka vielä viime vuonna kaikki oli näyttänyt siltä, että rakentaminen olisi alkanut tämän vuoden alussa. Homma oli tulossa kalliimmaksi kuin piti, ja projekti kaatui. Sata miljoonaa taalaa siinä sitten meni kankkulan kaivoon. Sen sijaan keskustassa rannan suuntaisesti sillalla menevän moottoritien korvaaminen tunnellilla pitäisi olla kaiken järjen mukaan selvä peli. Silta on peräisin 50-luvulta ja sen sanotaan olevan viimeisen maanjäristyksen jäljiltä aika heikossa kunnossa. Ja mikä pahinta, ruma silta ja siitä tuleva meteli pilaavat koko ranta-alueen – ainakin näin eurooppalaisittain ajateltuna. Sillasta huolimatta rantaa markkinoidaan turisteille, ja on siellä ihan kivojakin alueita. Mutta on siellä vaan ikävä olla kun ihan rannan vieressä on pään päällä rannan suuntainen moottoritie. Paikasta tulisi Seattlen helmi jos moottoritie saataisiin maan alle. Jostain kumman syystä tätäkin vastustetaan. Tai no kyllähän sen tietää miksi.

Eilen Capitol Hillillä pyöräillessä muuten tuli vastaan ryysyihin pukeutunut herrasmies polkupyörän eturengas kainalossaan. Tämä tiedusteli haluaisinko mahdollisesti ostaa laadukkaan eturenkaan. Kieltäydyin kohteliaasti. Minulla on pikakiinnitys eturenkaassa, mutta yleensä en jaksa lukita eturengasta kiinni pyörään. Jatkossa ainakin Captiol Hillillä lukitsen.