Aamu alkoi kävelyllä Fyris-jokeen heijastuvan tuomiokirkon ohi. Lähin bussipysäkki ei toki ollut tuomiokirkolla päinkään, mutta reittivalinta oli silti ilmeinen. Tuo aamulla ottamani vaakakuva on minusta hyvin onnistunut. Lisäksi siinä on hauskaa se, että vaikka kirkon tornit ovat lähes täydellisessä nousevassa rivissä, oikeasti kaksi oikeanpuoleista tornia ovat yhtä korkeat, ja vasemmanpuoleinen torni on näitä huomattavasti matalampi. Todellisen tilanteen hahmottaa parhaiten alemmasta vaakakuvasta, joka on otettu sellaisesta suunnasta, että perspektiivivirhettä ei ole.

Iltapäivällä minulla oli vielä pieni hetki vapaata aikaa, ja kävin katsomassa Uppsalan linnaa lähietäisyydeltä. Kun olin näköalapaikalla linnan vieressä, aurinko tuli sopivasti sen verran esiin, että tuomiokirkko tuli valaistuksi tummaa taivasta vasten.

Linnalta ehdin lähinnä vain kävellä keskustan läpi rautatieasemalle, josta juna vei Arlandaan 20 minuutissa. Olisivatpa kaikki ulkomaiset yhteistyökumppanini näin helpon matkan päässä. Suora lento Tampereelta on Arlandassa alle tunnissa, joten missään vaiheessa ei tarvitse istua pitkästyneenä. Pikemminkin on se huono puoli, että matkalla ei oikein ehdi tehdä töitä.

Työasioissa puhuin reissussa tietenkin tervehdysten jälkeen vain englantia, mutta muuten yritin käyttää mahdollisimman paljon ruotsia. Se sujuikin oikein hienosti, mikä on vähän yllättävää, koska yleensä on ollut ongelmia erityisesti riikinruotsin ymmärtämisen kanssa. Ruotsissa on kyllä mukava käydä kun osaa paikallista kieltä hieman enemmän kuin vähän alusta. Jos olisi joskus tilaisuus viettää siellä edes muutamia viikkoja, varmaan kielitaito kehittyisi huimasti.