keskiviikkona, helmikuuta 13, 2008

Tänään pääsin vihdoinkin iltamäkeen. Snoqualmie Passiin vievä tie oli menomatkalla jopa täysin sula, ja ajokeli oli muutenkin aivan hyvä. Yllätyksekseni rinteetkin olivat plusasteista huolimatta aivan mainiossa kunnossa. En tiedä oliko lumi poikkeuksellisen liukasta vai saiko keinovalo vain vauhdin tuntumaan kovemmalta, mutta tuntui että aivan kiisin rinteitä alas loivissakin kohdissa. Pidän kyllä kovasti keinovalossa laskettelussa, sillä rinteen pinnan vain näkee niin paljon paremmin.

Vajaan parin tunnin laskettelun jälkeen alkoi taivaalta tulla teräviä rakeita ja tuulikin kiihtyi melkoisen kovaksi. Siinä sitä sainkin kysellä itseltäni, kuinka paljon tästä laskettelusta oikein pidänkään. Oli meinaan melkoista tuskaa kun nuo rakeet piiskasivat naamaa. Kolmisen varttia sinnittelin, ja sitten sai riittää. Laskiessa mieltä kaihersi pelko siitä, että kelin viilentyessä ja lumisateen alettua voi ajokelikin mennä kurjaksi, joten sekin motivoi lopettamaan. Ajokeli olikin aika paha: tienpinta oli lumen peittämä ja ilma oli sen verran täynnä tavaraa ettei näkyvyyttä ihan hirveästi ollut. Hissukseen ajamalla siitäkin selvittiin. Oltiin kuitenkin vasta varoitusluokassa "traction tires advised". Ennen tien poikkilaittamista on vielä luokat "traction tires required" ja "tire chains required". Varsinkaan jälkimmäiseen en kyllä haluaisi joutua, sillä ei juuri kiinnostaisi alkaa ketjuja viritellä.

2 kommenttia:

Illodina kirjoitti...

Olipas jannittavan nakoinen iltakuva maesta.

Oikein hyvaa huomista ystavanpaivaa!

Antti kirjoitti...

Samoin!