Onpa ollut pitkä päivä. Juna kolkuttaa kohti Olomoucia ja väsyttää aivan vietävästi.On muuten ČD:llä vähän VR:ää parempi varustelu Pendolinossa: penkit ovat kakkosluokassakin leveitä (niitä on rivissä vain kolme) niissä on hyvät pääntuet nukkumista varten ja pöydälle mahtuisi isompikin läppäri. Lisäksi täällä on sekä ravintolavaunu että kiertävä myyntikärry. No, Suomessa tehokkuus ajaa aina mukavuuden edelle.

Aamulla vaati kovasti itsekuria repiä itsensä ylös jo ennen kahdeksaa.Ei siitä mitään olisi tullutkaan jos ulkona ei olisi ollut jo valoisaa. Täällä taitaakin päivä olla nyt lähes yhtä pitkä kuin Seattlessa. Pelkästään siksi tänne onkin kiva tulla näin talviaikaan. Lisäksi se että turisteja on vain kourallinen on merkittävä etu kesään verrattuna.

Päivän pääkohde oli Terezín (saksaksi Theresienstadt) tunnin matkan päässä Prahasta. Siellä Natsit aikoinaan muuttivat 1700-luvun lopulta peräisin olevan linnoitusparin getoksi ja keskitysleiriksi. Homma tehtiin niin taitavasti, että huhtikuussa 1945 paikalla käyneet Punaisen ristin tarkkailijat totesivat kaiken olevan hienosti. Totuus oli toki vähän toinen. Olot olivat todellisuudessa getossa kammottavat ja lisäksi väkeä vietiin junalasteittain muunmuassa Auschwitziin.


Terezínissä oli myös pieni näyttely siitä kuinka siellä vuosina 1945-48 pidettiin vangittuna saksalaisia, niin entisiä miehittäjia kuin Tšekkoslovakian kansalaisiakin. Viereeni tultut amerikkalaispariskunta kommentoi toisilleen, että tšekit saivat kostonsa. Tämä piirre tuntuu olevan syvällä amerikkalaisessa oikeustajussa. En viitsinyt sanoa mitään, mutta mieli teki; vaikka että yhtä lailla rikollista tämä touhu oli, että viattomia siinäkin kuoli ja että se on kipeä osa tämän maan historiaa.

Terezín on aika elämätön ja lähes ravintolaton paikka, ja poikkesin siksi lounaalla parin kilometrin päässä Litoměřicessä. Siellä tuli mieleen, että onkohan nämä Tšekin kauniit pikkukaupungit jo nähty. Kaunista siis oli, mutta tuntui ihan kuin olisin nähnyt paikan jo edellisillä reissuilla. Mitäs näitä nyt on kertynyt, vähän isompien kaupunkien lisäksi Český Krumlow, Tábor, Telč, Jihlava, Olomouc ja Kutná Hora nyt ainakin. Pitäisiköhän täälläkin jatkossa kiertää myös luontonähtävyyksiä?

Terezínin ja Litoměřicen reissut tein bussilla. Bussilla kulkeminen on kylläkin minulle edelleen täällä pieni mysteeri. Netistä katsotut bussiaikataulut ovat aina päteneet, mutta pysäkeiltä löytyy aina ihan eri aikatauluja. Tai on siellä osittain samojakin busseja, mutta enimmäkseen ihan erit. Lisäksi on aina hauskaa arvailla, mille pysäkille tai laiturille bussi on tulossa. Tänäänkin meni Terezínissä juoksuksi.

Vaikka on sitä junailussakin omat erikoisuutensa. Kuten vaikka se, että lähtöraiteen sijasta täällä ilmoitetaan lähtölaituri, ja laiturillahan on yleensä kahdet raiteet. Jos en ihan väärin muista, Prahan päärautatieasemalla käytetään molempia sekaisin. Vai olikos se sittenkin ihan jossain muussa maassa?