Fremontin sillan remontti on vihdoinkin lähes valmis, ja niinpä Waiting for the Interurban siirrettiin viime viikolla takaisin omalle paikalleen sillan läheisyyteen. Patsaan jujuna on se, että sitä saa kuka tahansa koristella vaatteiden ja muiden vastaavien lisäyksien avulla. Kuulemma kaikenlaisia ajankohtaisiin tapahtumiin liittyviä kannanottoja näkyy useinkin. Jään odottamaan.

Patsas itsessään on kannanotto siihen, että Seattlessa ei ole kunnon julkista liikennettä. Tuo Interurban oli kiskoilla liikkuva "pikaratikka", joka aloitti 1899 ja lopetti 1939 suurten maanteiden vietyä asiakkaat. Sen jälkeen Seattlessa ei olekaan nähty kiskoilla liikkuvaa paikallisliikennetä. Bussit sentään toimivat täällä ydinalueilla ihan kohtuullisesti – ja minulle taas hieman paremmin nyt kun bussit taas kulkevat Fremontin sillan kautta.

Vaikka tämä nyt on hieman vanhan toistoa, laitan tähän pari onnistunutta otosta muista Fremontin nähtävyyksistä. Viime kesänä kirjoittamani tarkemmat selitykset sille, mitä Lenin ja kylmän sodan aikainen ohjus tekevät naapurustossani, voi väijyä tuolta linkin takaa.

Fremontin peikkoa sen sijaan en ole muistaakseni aikaisemmin tänne näytille laittanut. Peikko asuu Auroran sillan alla. Se on se iso kahdeksankaistainen silta, joka on tässä ihan lähellä. Ihan kiltti peikko se on, vaikka onkin kaapannut kokonaien kuplavolkkarin kätensä alle. Nuo tyypit peikon edessä muuten harjoittelivat jotakin näytelmää, jonka ensi-ilta on samassa paikassa parin viikon päästä. On aika boheemia aluetta tämä mun kotiseutuni.