On se vaan jännää, kuinka Seattlessa ruoho on vihreää ja ensimmäiset kukatkin jo kukkivat, mutta jo tunnin ajomatkan päässä vuorilla on metritolkulla lunta. Olen joskus haaveillut asuvani tällaisessa paikassa. Sikälikin nyt tuntuu kivalta, että alan vähitellen päästä kiinni rutiineihin. Tietysti on pitkälti oma vikani, että siinä kesti näin kauan. Mutta jos pitää valita laskettelun ja osotosreissujen tai vaikkapa matkalaukkujen purkamisen väliltä, valitsen kyllä koska tahansa laskettelun.

Yksi näistä rutiineista on muuten jumalaisen hyvän leivän ostaminen kulmakunnan omasta leipomosta. Pitkän harkinnan jälkeen päädyin tänään perunaleipään.