Olen viime aikoina pohtinut, mitkä suomalaiset musiikkikappaleet ovat minulle tärkeitä tai muuten vain herättävät minussa voimakkaita tunteita. Listaan osan niistä tähän ilman sen kummempaa järjestystä. Muitakin kappaleita listalle varmaan kuuluisi, mutta ne eivät tule nyt mieleen. Aivan uudet kappaleet olen jättänyt pääasiassa pois. Listaa kirjoittaessa tuli mieleen, että ehkä pitäisi tehdä erikseen lista minulle tärkeistä albumeista. Niin monta tärkeää kappaletta jäi pois, koska joiltakin levyiltä ei vain voi poimia yksittäisiä kappaleita tekemättä vääryyttä toisille kappaleille.

Solmu (Scandinavian Music Group) – Tämä saa minut kaipaamaan Suomen kesää. Koko Hölmö rakkaus ylpeä sydän -levy on minusta yksi parhaista Suomessa tehdyistä pop-levyistä. Niin on kyllä myös Nimikirjaimet. Tässä tärkeiden kappaleiden listassa voisikin olla bändin lähes koko tuotanto.

Ei mulle riitä (Scandinavian Music Group) – Terhi Kokkosen ääni vain on tässä niin upean hento ja herkkä, mutta kuitenkin sielukas. Kappaleessa on hieno tunnelma.

Lemmenlaiva (Ville Leinonen & Valumo) – Pidän kappaleista, jotka alkavat herkästi, mutta vähitellen ja huomaamatta kasvavat valtaviin mittoihin niin, että kappaleen loputtua se ei enää edes tunnu siltä kappaleelta jolla aloitettiin. Tuomas Luukkosen raivoisa iskelmäkitarointi on etenkin loppua kohden aivan upeaa. Sitä oli keikoillakin aina ilo katsoa.

Enkeli (Ville Leinonen & Valumo) – Ville Leinonen on tainnut joskus olla erittäin rakastunut.

Eipä tiennyt tyttö (Zen Café) – En ole Pohjanmaalta, mutta silti tätä kuunnellessa kaikki tuntuu hyvin tutulta. Olen useasti kuunnellut tätä ulkomailla tippa silmässä.

Talo (Zen Café) – Onhan tämä paljon soitettu ja kulunut kappale, mutta säkeistöissä laulun rytmitys on vain niin hienosti tehty. Nuottien ja sanojen perusteella kappaletta on mahdoton laulaa oikein rytmitettynä, mutta jotenkin kaikki vain loksahtaa paikoilleen kun ajoitukset kerran oivaltaa. Tampereen keikoilla Samuli Putro laulaa säkeen "kun sä lähdit Tampereelle etkä takaisin tullut" tavallistakin enemmän sanan Tampereella kohdalla hidastaen.

Kalpea tähteni (Ultramariini) – Kuuntelin kerran netissä lyhyen näytteen tästä kappaleesta, ja päätin mennä Ultramariinin keikalle. Seuraavana päivänä ostin Juuri ja juuri olemassa -levyn. Se on edelleen minusta aivan loistava levy.

Elohopeaa (Ultramariini) – Pidän Matti Johannes Koivun äänestä aivan järjettömästi. Tässä kappaleessa on kaikki muukin osunut nappiin. Oli hieno tunne, kun eräänä päivänä oivalsin, mistä kappale kertoo. Ultramariinilla on muutenkin hienoja sanoituksia.

Unihiekkaa (Egotrippi) – Tämä on kaikkien opinnäytetöiden kirjoittajien tunnuskappale. Tämän tahdissa olen kirjoittanut diplomityötä ja väitöskirjaa.

Polkupyörälaulu (Egotrippi) – Tämä kappale sai minut aikanaan ostamaan ensimmäisen Egotripin levyni, Helsinki-Hollolan. Sen jälkeen ostin loput aika nopeasti.

Kuiskaus (Ultra Bra) – Kuka tahansa laulutaidoton mies samaistuu tässä Tommi Saarikiveen. Huikea ero hänen ja Terhi Kokkosen laulutaidon ja -äänen välillä saa dueton täysin yllättäen kuulostamaan hienolta.

Piste. (Stella) – Tämä ei ole kovin persoonallinen valinta viime vuoden Idolsin jälkeen. No, Stella oli suosikkibändini jo ennen Idolsia. Piste. on minusta loistava kuvaus suhteesta, josta kaikki muu paitsi loistava seksi on kuollut pois. Ja siitä kuinka miehestä ei ole luopumaan siitä hyvästä seksistä.

Hiekka (Stella) – Marja Kiiskilän heleä mutta narahteleva ääni on parasta mitä suomalaiselle popille on tapahtunut pitkään aikaan. Tässä se on parhaimmillaan.

Viimeinen (Nylon Beat) – Tämä liittyy armeijan jälkeiseen opiskeluaikaan. Se oli kaikkine kavukipuineenkin hienoa aikaa. Muutkin Valehtelija -levyn kappaleet saavat minut edelleen hyvälle tuulelle.

Jäässä (Maija Vilkkumaa) – "Ja jos saisin mitä vaan, mä menisin nyt nukkumaan, ja aamulla kaikki toisin ois, tai jos ees ois vähän parempi olla." Kaikista kai tuntuu joskus tältä?

Irrallaan (Olavi Uusivirta) – Tähän on vain niin helppo samaistua.

Et tahdo tietää (Jonna Tervomaa) – Lauluääni on hienon hento säkeistöissä ja kaukana siitä kertosäkeessä. Kuulostaa upealta.

Onnelliset (Jonna Tervomaa) – Pakko myöntää että tähänkin on joskus tullut samaistuttua. On ehkä hieman kulunut idea nimetä kappale positiivisesti, kun onkin niin, ettei kappaleen minä siedä tätä positiivista asiaa. On kyllä muitakin kappaleita, joissa tämä idea toimii hienosti.

African Air (Kemopetrol) – Kuulin tämän kappaleen ja olin rakastunut Laura Närheen. Koko Slowed Down on kyllä yksi parhaista suomalaisista pop-levyistä.

Tomorrow (Kemopetrol) – Minusta tämä on Kemopetrolin hienoin kappale. Erityisesti mieleen on jäänyt Tampereen Yo-talon keikka, jolla Laura Närhi lauloi tämän pelkän pianon säestyksellä. Kerta kaikkiaan upeaa. On albumiversiokin kyllä hieno.

All I Want (Killer) – En ikinä uskonut, että näin kliseisellä bändinnimellä voitaisiin tehdä hyvää musiikkia. Sitten kuulin tämän kappaleen. Tähän toki liittyy sellaistakin, josta en tänne tarkemmin kirjoita.

Ding-Dong (LAB) – "You can be so disgustingly good-looking no-one cares if you're a bitch." Voiko sitä paremmin sanoa? LABin levyt, etenkin kaksi ensimmäistä, ovat kyllä loistavia. Jos listaisin suosikkiyhtyeitä, LAB olisi aivan kärkipäässä.