Minusta kuulostaa aina vähän oudolta, jos joku kertoo harrastavansa matkailua. Vuoden lähestyessä loppuaan aloin pohtia, missä kaikkialla on vuoden aikan tullut käytyä.

Ensimmäinen reissu oli maaliskuinen laskettelumatka Engelbergiin Sveitsiin. Samalla reissulla tuli käytyä myös Luzernissa ja Zürichissä. Seuraava matka oli Sveitisin lomasta seuranneella sairaslomalla Vapun aikaan Skotlantiin Edinburghiin ja ihastuttavalle Mullin saarelle. Ne karvalehmät on kyllä hassuja. Toukokuun lopussa kävin vielä Italiassa, jossa vietettiin parhaalla porukalla loistava viikko mielettömällä huvilalla Firenzen tuntumassa ja tehtiin päiväretkiä lähiseuduille muun muassa Cinque Terrelle ja San Gimignanoon. Kesän vietin Seattlessa ja tein sieltä kymmenen päivän ja lähes 6000 kilometrin mittaisen road tripin ja muita erillisiä matkoja muun muassa Kanadan puolelle Vancouveriin ja Whistleriin, Olympian niemimaan kansallispuistoon, Mount Rainierin kansallispuistoon ja Mount St. Helensille. Paluumatkalla Suomeen pysähdyin vielä viikoksi New York Cityyn. Marras-joulukuussa kävin viikon verran kiertelemässä Tšekissä. UNESCOn maailmanperintökohteita vuoden reissuille osui kaksitoista.

Kyllä kai tätä jo harrastukseksi voisi kutsua. Tammikuun lopussa on luvassa laskettelureissu Ranskaan, ja jos suinkin ehdin, ajattelin käydä vielä Latviassakin ennen kuin paluu Seattleen koittaa.