On hienoa, että jotkin asiat eivät muutu. Tamperelainen tapa juhlia itsenäisyyspäivää Keskustorilla on kaikesta huolimatta varsin rakas. Ensin joku kunnallispoliitikko puhuu jotakin pikkuisen höpöjä, ja päättää puheensa kolminkertaiseen eläköön-huutoon, johon juhlakansa osallistuu lähinnä mumisten. Sitten joku tulee lausumaan runoja, yleensä Eino Leinoa kuten tänään. Seuraavaksi kuullaan kuoron esittämä Finlandia-hymni, ja jatketaan laulamalla yhdessä Maamme. Lopuksi on ilotulitus. Tervapatojen tuoksu Hämeensillalla on minulle rakas tuoksu. Sekään ei ole muuttunut lapsuusvuosista.
Leikkauksen toinen vuosipäivä
14 vuotta sitten

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti