Jalkapallon Suomen Cup on kyllä erikoinen kilpailu. Se kun ei tunnu kiinnostavan ketään. Eilen Turussa oli ehkä kolmisensataa katsojaa. Eikä ihme, koska pelistä ei ollut kuulemma ollut sanaakaan Turun sanomissa. Huomasin ettei sitä ollut myöskään ysitien varrella olevassa taulussa, jossa mainostettiin Interin tulevia pelejä. Meilläkin oli vain noin 15 hengen porukka, kun sunnuntaina Espooseen on lähdössä ainakin 50. No, United voitti 2-0. Pertotin hienon voittomaalin voi katsoa ottamastani videosta. Video loppuu heti siihen kun pallo menee maaliin, koska sormeni oli laukaisimella ja puristin vaistomaisesti käsiä kun näin pallon maalissa. Maalin jälkeisiä fiiliksiä voi kuulla tästä. Maalista ei jälkimmäisessä kyllä saa mitään selvää, niin paljon toi youtube heikentää laatua.
Tänään pelasin taas itse, ja voitimme taas: 3-2. Peli oli itseltäni selvästi paras niistä kolmesta joissa olen ollut mukana. On se jännä miten paljon paremmat fiilikset voitosta saa kun tuntuu siltä että on itsekin tehnyt paljon sen eteen. Pelikaveritkin huomasivat kuinka olen skarpannut, ja tulivat taputtelemaan pelin jälkeen. Nyt vielä voitto maanantaina ja olemme välierissä.
Leikkauksen toinen vuosipäivä
13 vuotta sitten
3 kommenttia:
Ensinnäkin, esitän vastalauseeni "Magnukselle menee kaikki" -lauseeseen. Mankku on loistava maalivahti, ja ennen kaikkea kuuluu samaan sodanajan yksikköön kuin minä. Tai ehkä tässä tapauksessa pitää sanoa, että minä kuulun samaan yksikköön. Mutta kerta kaikkiaan fiksu ja hieno ihminen. Semmoiselle ei voi sanoa että kaikki menee, ei millään. Ei mikään TamU-fanikaan. Äänestän huutajan ulos BB-talosta.
Tuohon toiseen juttuun olen taas enempi samaa mieltä. Mut on kyllä ollut kyllä sählyssä ja lätkässä outoa havaita kuinka kriittinen sitä on omaa suoritustaan kohtaan. Vaikka siis päästän itseni periaatteessa ihan kohtuullisen helpolla, jos suoritukset on edes ok-tasoa... Mut vaikka joukkueella peli menisi hyvinkin, niin kyllä tulee itseltä ruoskaa selkään, jos oma peli ei yhtään kulje. Siis pointtina se, että on tavallaan hauska huomata kuinka sillä miten joukkueella menee on usein aika vähän tekemistä sen fiiliksen kanssa mikä itselle tulee. Siitä huolimatta että itse yrittää olla luomassa joukkuehenkeä. Joukkuelajit on mielenkiintoisia.
Vastustajaa ei saa psyykata jos se on mukava mies?
Sattui muuten Magnukselle pelissä yksi todellinen hamakin. Pakki oli antamassa lisäajalla vaparia oman pään kulmalipulla, mutta Magnus komensi ylöspäin ja meni antamaan vaparia. Periaatteessa ihan hyvä idea, mutta ei kannattaisi potkaista palloa suoraan 65 metriin Jari Niemelle, joka kyllä pistää pallon kylmän viileästi takanurkkaan. No, satuuhan sitä, ainakin jos Sinikaarti psyykkaa koko ajan.
Ei tietenkään, reilu peli olla pitää ;-)
Lähetä kommentti