Mutta siihen tavaomaisuuteen. Nukuin ensin pitkään, mutten liian, ja lähdin sitten pyöräilemään. Ensimmäinen pysähdys oli heti kanavan toisella puolella Fremontissa, jossa kävin ostamaan jokaviikkoisilta sunnuntaimarkkinoilta pienen seattleaihieisen maalauksen matkamuistoksi. Siitä jatkoin pyöräilyä ylös mäkeä pohjoiseen, ja poikkesin pariksi-kolmeksi tunniksi eläintarhaan. Sitä oli kovasti kehuttu siitä, että siellä on saman alueen eläimiä samassa aitauksessa. Siltä osin paikka oli hieman pettymys, sillä lähinnä siellä oli musta kirahvit, seeprat ja gazellit samassa, mutta muuten ei juurikaan yhteiseloa näkynyt. Muutoin kyllä oli kiva katsella elikoita.
Eläintarhasta matka jatkui hampurilaiselle kovasti kehuttuun Red Mill Burgeriin. Hyvää oli, mutta en nyt ihan ymmärrä, miksi sitä kaikkialla niin kovin hehkutetaan. Ehkäpä siksi, että kyseessä on perinteinen seattlelainen firma, jolla edelleenkin on vain kaksi ravintolaa, jotka molemmat ovat Seattlessa. Paikallisuus kun tuntuu olevan seattlelaisille tosi tärkeää. No, valitsen kyllä liki 30 osavaltioon levinneen Johnny Rocketsin Red Millin edelle koska tahansa.
Hampurilaiselta jatkoin Green Lakelle uimaan. Siinä aikani auringossa ja lämpimässä järvivedessä kylvettyäni alkoi tehdä mieli olutta, ja suuntasin University Villageen, jossa on yksi niistä harvoista mikropanimoista, jossa en ollut vielä vieraillut. Olut oli erinomaista, niin tumma kuin vaaleakin. Syytä oli ollakin, sillä matka oli lopulta paljon pidempi – ja mäkisempi – kuin olin ajatellut. Pidin myös hauskana naapuripöydässä istuneen miehen t-paitaa, jossa luki edessä
<body> ja takana </body>. University Village oli muutenkin ihan kiva paikka, sikäli kun ostoskeskus nyt voi kiva olla. Houstonissa vastaava ulkoilmaostari on Rice Universityn vieressä oleva Rice Village, joka aina kaikissa matkaoppaissa mainitaan yhtenä Houstonin ykkösnähtävyyksistä. Seattlen University Village on paljon kivempi, eikä sitä mainita oikein missään. On se Houston vaan jännä paikka.Lopuksi menin vielä elokuviin katsomaan Our Brand is Crisisin, jonka täälläkin joskus mainitsin. Siitä jäi päällimmäisenä mieleen amerikkalaisen vaalikonsultin toteamus: "Running a campaign is like intercourse. You can never be sure when you are going to peak."
3 kommenttia:
Moro,
Piti tulla ihastelemaan sitä miten sä jaksat kirjoittaa tähän blogiin näin paljon. Ja osa siitä on jopa ihan asiaa ;-)
Nyt jäin vain miettimään, mikä osuus tästä mulla on asiaa. ;-)
Teidän blogia on kyllä mukava lukea. On kiva että molemmat kirjoitatte.
TÖissä meidän it-tiimi juuri kertoi omasta työkykyä ylläpitävästä ratkaisustaan. Ne kehuvat toisiaan joka käänteessä. Näin niitä kehutaan koko ajan hyvästä työstä. Tätä samaa voi näköjään käyttää bloggauksessa... ;-)
Lähetä kommentti