Aika on taas kerran kulunut niin nopeasti että hirvittää. Tuntuu siltä, etten ole kyennyt tekemään ollenkaan niitä työasioita joita olin ajatellut täällä tehdä. Se johtuu pitkälti siitä, että tänne tullessa tulee aina esiin uusia työasioita, joita innostuu tekemään sen sijaan että saattaisi vanhat jutut loppuun. Hyvä juttuhan se toisaalta on, mutta valmiiksikin pitäisi asioita saada, sillä publish or perish on se minkä mukaan tällä alalla pitää elää.

Olen minä senkin havainnon tehnyt, että aina mannerta vaihtaessa ensimmäinen viikko menee töiden osalta täysin ihmetellessä. Se johtuu toisaalta jetlagin aiheuttamasta keskittymiskyvyn katoamisesta, mutta toisaalta myös siitä, että työkavereiden kanssa asiaa ja asian vierestä puhuessa menee paljon aikaa. Siinä mielessä tällaiset usein toistuvat kuukauden tai parin pätkät ulkomailla eivät aina tunnukaan kaikkein tehokkaimmalta tavalta tehdä töitä. Tunne ei kuitenkaan vastaa totuutta, sillä aina täältä sitä vauhtiakin sitten saa enemmän kuin mitä tuon vaihdon jälkeisen tehottomuuden kompensoiminen vaatisi.