Nyt kun olen rampannut Tampereen ja Seattlen väliä muutaman kerran, huomaan että Suomeen paluu ei enää tuota suurempia ongelmia. Aiemmilta kerroilta muistan miten sellaiset yksinkertaiset asiat kuten kaupan kassalla, bussipysäkillä tai liikennevaloissa toimiminen tuottivat ongelmia, mutta mitään tällaista ei nyt ole ollut. Saan siis nykyisin käännettyä aivoni nopeasti suomi-moodiin samalla tavalla kuin toisessa päässä saan ne usa-moodiin. Ehkä ainoa mikä tuottaa vaikeuksia on olla sanomatta lyhyitä kohteliaisuuksia ja sen sellaisia englanniksi. Ja se täytyy kyllä myöntää, että Seattleen tullessa kotiudun aina nopeammin kuin Tampereelle tullessa. Vaikkei se hidasta tässäkään päässä ole.