Tänään oli taas vaihteeksi aurinkoinen päivä, ja nyt minulla on taas uskoa kevään etenemiseen. Ei täällä varsinaisesti lämmin ole, mutta sen verran etelässä ollaan, että aurinko tuntuu lämpimältä, ja se tuntuu saavan puut lehtimään. Kun kävin iltapäivällä pyöräilemässä, tuntui siltä että moneen puuhun oli juuri tänään tullut lehdet. Täällä puulajeja onkin paljon enemmän kuin Suomessa – ei toki niinkään luonnostaan vaan kaupunkiin istutettuna. Niiden vaiheittaista lehtimistä onkin hauska seurata keväisin.

Iltapäivän pyöräilyn motivaattorina toimi läheinen Seattlen ehkä paras hampurilaispaikka, jossa kävin myöhäisellä lounaalla. Kyseisessä paikassa tilauksen saapuminen kestää aina melko kauan ja tiskillä on kyltti jossa kehotetaan olla kysymättä missä tilaus viipyy, mutta kun hampurilaista ei vartin kuluessa ollut kuulunut, uskaltauduin kysymään josko tilaukseni on unohdettu. Ja olihan se. Sain siitä hyvästä vuolaat anteeksipyynnöt ja kymmenen dollarin lahjakortin, joten tuonne joutuu polkemaan vielä toisenkin kerran ennen Suomeen paluuta. Voi voi.

Tuo kymmenen dollaria muuten oli enemmän kuin tilaukseni arvo. En voi kuvitella että Suomessa voisi roskaruokalassa saada vastaavia hyvityksiä ihan pyytämättä.