Nyt on reissu takana ja viimeiset muutojärjestelyt ovat vielä jäljellä. Nyt kun auto on viety pois ja huonekalutkin on myyty, jäljellä ei ole enää vaikeita asioita. Tekemistä kuitenkin riittää, tärkeimpinä asunnon tyhjentäminen ja siivoaminen. Seattlelainen hyväntekeväisyysjärjestö on saamassa palon keittiötavaraa.

Eilinen lounaskaupunki Long Beach oli eteläisin pysähdys koko loppupäivän kestäneellä Los Angelesin alueen uimarantakulttuuriin keskittyneellä ajelulla. Alla oli vuokra-auto, joka vuokrattiin kätevästi San Bernardinosta, ja palautettiin tänään Los Angelesin lentokentälle. Oma autohan siis jäi juuri San Bernardinoon, ja sieltä on se 60 mailia Los Angelesiin, joten oli kyllä kätevää että sieltä löytyi autovuokraamo, joka ei edes ottanut lisähintaa siitä, että auto palautettiin eri paikkaan.

Eilisestä tulikin yllättävän hauska päivä, ja täytyy sanoa, että käsitys Los Angelesista muuttui aavistuksen verran positiivisemmaksi. En minä siellä edelleenkään kyllä suostuisi asumaan. Hauskastakin päivästä suurin osa vietettiin kuitenkin autossa.

Kaikkiaan Long Beachin jälkeen käytiin neljällä uimarannalla: Redondo, Manhattan, Venice ja Santa Monica. Samalla ajettiin näiden rantayhteisöjen läpi, ja nähtiin monenlaista elämänmuotoa. Los Angelesin rantakulttuuri on loppujen lopuksi aika monipuolista.

Redondo ja Manhattan Beacheilta jäi mieleen suuret aallot, Long Beach kun oli ollut täysin tyyni. Jälkimmäisellä kävin uimassakin, ja aalloissa pomppiessa tuli elävästi mieleen viime joulukuinen Havaijin reissu. Ehkä suurempia elämyksiä antoi kuitenkin surffaajapoikien seuraaminen. Rantalaiturilta pääsi katsomaan surffaajua aivan lähietäisyydeltä.

Venicessä käytiin ensin katsomassa kanaaleita. Suurin osa kanaaleista on korvattu teillä, mutta muutama kortteli on säilytetty. Alueen koteihin ei taida päästä kiinni ihan pikkurahalla. Itse Venice Beachille päästessämme aurinko oli jo melko alhaalla ja värjäsi alueen hienosti. Teepaitakauppiaiden ja tatuointiliikkeiden seassa on aika upeita vanhan ajan tyylisiä hampurilaiskioskeja, jäätelöbaareja, kahviloita ja muita liikkeitä. Santa Monicaan päästessä aurinko oli juuri painumassa vuorten taakse. Auringon laskettua käppäilimme hetken laiturilla, mutta sillä oleviin huvipuisto houkutuksiin emme langenneet.

Tänään käytiin vielä aamulla Warner Brosin studiokierroksella. Ulkolavasteita oli mukava kiertää, mutta se että emme menneet yksiinkään sisälavasteisiin oli pieni pettymys. Monia tuttuja paikkoja silti nähtiin, muun muassa Teho-osaston ambulanssipiha, ambulanssit ja poliisiautot, sekä joitakin Frendien ulkokuvauspaikkoja. Ja mikä parasta, ulkokuvauspaikkoihin päästiin liikkumaan jalan.

Studiokierroksen jälkeen oli vielä sen verran aikaa, että ajeltiin vuorten yli Mulholland Drivea pitkin Beverly Hillsiin. Rikkaiden ihmisten kodit ovat kyllä melko mauttomia. Mauttomuuden huippu oli ehkäpä piha, jonka pihalla oli pieni Vapauden patsaan kopio. Tai niin luulin, kunnes näin toisen samanlaisen patsaan vielä mauttomamman talon pihalla. Beverly Hillsin kaupungintalo on kyllä komea ihan oikealla tavalla. Se on sen verran tutun näköinen, että on kai väistämätöntä, että olen nähnyt sen aiemmin elokuvissa tai tv:ssä monessakin roolissa. Lisäksi käveltiin hetken aikaa Rodeo Drivella käsittämättömän kalliiden merkkiliikkeiden seassa: Armani, Versace, Fendi ja mitä näitä nyt on. Montaakaan asiakasta ei liikkeissä näkynyt, monessa ei kyllä ollut esillä montaakaan myyntiartikkeliakaan.