Nyt sitä ollaan toista iltaa työreissussa Washington DC:ssä. Tai niinhän sitä yleensä sanotaan, mutta ihan tarkkaan ottaen paikka on tällä kertaa Gaithersburg Marylandin osavaltiossa. Valkoiseen taloon matkaa on täältä noin 45 kilometriä. Gaithersburg ei muuten todellakaan ole alueen kiinnostavimpia kohteita, mutta eipä sillä väliä, kun ohjelmaa on kuitenkin aamusta iltaan. Herääminen ottaa aika koville, koska ollaan kolme tuntia Seattlea edellä. Aamuneljältä soi taas huomennakin kello.

Eilisellä illallisella toteutui yksi DC-klisee. Täällä kun keskustelu menee kuulemma aina lopulta politiikkaan: eilen aihetta käsiteltiin illallisen viimeinen tunti. Yleensähän politiikka on tässä maassa yksityisasia, josta ei vieraiden ihmisten kanssa keskustella, mutta ei täällä.

Eilinen keskustelu tosin oli siinä mielessä kummallinen, että keskustelu käsitteli vain politiikan ja meneillään olevan kampanjoinnin lieveilmiöitä, siis kaikkia niitä epäoleellisia "skandaaleja", joita loanheittokoneistot saavat syntymään. Siitä, kuka olisi paras presidentti, ei puhuttu lainkaan. Eikä kyllä muutenkaan puhuttu niistä oleellisista asioista, mihin presidentin valinta voi vaikuttaa. Kaikki vain tuntuivat hehkuttavan, kuinka hauskaa on seurata kampanjointia ja kaikkea meneillään olevaa loanheittoa. Ja sillä vasta hekumoitiinkin, millaiseksi loanheitto syksyllä vielä yltyykään. Teki mieleni kysyä, että eikö näitä yhtään kiinnosta mihin tätä maata ollaan viemässä, mutta hillitsin itseni. Itsehillintä oli erityisen kovilla, kun joku valopää hehkutti, että Bill Clintonin Lewinsky-skandaali oli hienoa seurattavaa, oikein parasta viihdettä kuulemma. Tyyppi sanoi kuitenkin olevansa demokraatti, joten luulisi että olisi vähän harmittanut, että Clinton ei syytteessä ollessaan voinut oikein tehdä sitä työtä mitä olisi ollut tarkoitus tehdä.