Amerikkalainen juomarahakulttuuri ärsyttää minua, sillä minusta on jokseenkin nurinkurista, että juomarahaa on maksettava, vaikka palvelu olisi kuinka kehnoa. Muutenkin käytäntö on minusta hyvin epäkäytännöllinen: nostaisivat mielummin hieman hintoja ja maksaisivat kunnon palkkoja tarjoilijoille ja muulle palveluhenkilökunnalle. Olen kuitenkin muunmuassa ravintoloissa aina maksanut sen 15-20 prosenttia "maassa maan tavalla" -hengessä. Hiljattain minulle kerrottiin, että Washingtonissa tarjoilijoiden juomarahoja verotetaan olettamalla, että juomaraha on 12 prosenttia laskusta. Jos kertoja tiesi mistä puhui, tämä tarkoittaa sitä, että jos asiakas ei jätä juomarahaa, tarjoilija joutuu maksamaan siitä ilosta että saa palvella tätä asiakasta. Taidan mainita tämän kun seuraavan kerran seurueessani on ulkomaalaisia, jotka eivät suostu jättämään asianmukaista tippiä.
Äsken kotonani kävi kaapeliyhtiön mies korjaamassa poikki olleen nettiyhteyteni. Jäin sitten miettimään, että ei kai tälle kuulu antaa tippiä? En kai minä voi joutua maksamaan siitä, että nettiyhteyteni meni rikki? Päätin olla antamatta, eikä tuo tuntunut tippiä odottaneen toisin kuin kaverilleni IKEAn huonekaluja tuoneet miehet. Kaverini oli vain ihmetellyt, että mitähän nuo tuohon eteiseen jäivät norkoilemaan, ja oli tajunnut homman jujun vasta liian myöhään. Mulle olisi varmaan käynyt samoin jos tämä kaverini ei olisi asiasta ostosreissulla muistuttanut.
Leikkauksen toinen vuosipäivä
15 vuotta sitten








