Viikonloppureissussa New Yorkiin ei normaalisti ajatellen ole mitään järkeä. Kun puntarissa on mukana se, että tapaan täällä monta erittäin hyvää ystävää, on tilanne ihan toinen. Perimmäinen syy siihen että me kaikki olemme täällä on se että huomenna Seattle Sounders pelaa täällä sarjaottelun, mutta loppujen lopuksi se taitaa olla toissijaista. Harva tulisi tänne jos meillä ei olisi tätä aivan uskomatonta kannattajien yhteisöä.

Suora lento Helsingistä New Yorkiin on kyllä paljon kivuttomampi juttu kuin vaihdon kautta Seattleen lentäminen. Aikaeroakin on nyt vain kuusi tuntia. Tuntuukin oudolta olla Amerikassa näin vähällä vaivalla. Tänne olikin todella mukava palata pitkästä aikaa. Kyllä tämä vain edelleen tuntuu lähes kotimaalta.

Ensinäkymä Manhattanille oli upea. Empire State Building nousi suoraan edessä ja saaren eteläkärjen pilvenpiirtäjät näkyivät etuvasemmalla. Kaikki näkyi siluettina, sillä osuin paikalle juuri ennen auringonlaskua. Manhattanilla sain vielä kiertoajelun, jolla oli hyvät näkymät Chrysler Buildingiin ja Flat Iron Buildingiin. Toisessa tilanteessa kimppataksissa ruuhkassa istuminen olisi voinut harmittaa, mutta nyt oli vain hauska tarkkailla kaupunkien kaupungin elämää.

Hotellille päästyäni vain jätin repun huoneeseeni ja siirryin läheiseen pubiin, jossa osa kaveriporukasta oli kokoontuneena. Huomenna väkeä on koolla vielä paljon enemmän.