Tänään oli pitkästä aika valkotakkipäivä. Märkälabrassa on kyllä hauska tehdä töitä kun sitä pääsee niin harvoin tekemään. Minullahan ei ole näihin hommiin mitään varsinaista koulutusta, vaan minulle on vain opetettu kädestä pitäen erään protokollan mukainen työ. On hienoa kun hommassa alkaa nyt olla itseluottamusta ja osaan tehdä sen mitä pitää kysymättä koko ajan apua. Ja aina kun tänään kysyin varmistavan kysymyksen, olisin kysymättäkin tehnyt homman oikein.

Homman tarkoitus on rakentaa siruja, joissa voidaan stimuloida ja kuvata eläviä soluja. Tosin tänään ei tullut oikein mistään valmista, vaan työparini ja minä päätimme luovuttaa iltayhdeksältä kun nälkä ja väsymys kävivät ylivoimaisiksi. Harmillista, mutta toisaalta opin tänään taas paljon. Ensi kerralla homma sujuu taas tämänkertaistakin itsenäisemmin. Ja toivottavasti tulee valmistakin.

Hampurilainen maistuikin kyllä loistavalta ja olut sitäkin paremmalta. Niin hyvältä että piti ottaa toinenkin.