sunnuntai, heinäkuuta 29, 2007

Kannattipa kerrankin luottaa sääennusteeseen. Suhtauduin aamulla epäilevästi siihen, kannattaako suunnitelmani viettää tämä päivä Mount Rainierin kansallispuistossa toteuttaa. Taivas kun oli täynnä pilviä. Iltapäiväksi oli kuitenkin luvattu rakoja piliviverhoon ja alkuillaksi jo aivan pilvetöntä taivasta. Eli ei kun menoksi, ja kyllä kannatti. Matkalla meinasi kyllä usko loppua, kun koko vuoresta ei saanut näköhavaintoja ensimmäiseen pariin tuntiin. Puiston lähelle päästyäni kuitenkin pilvet todella alkoivat rakoilla, ja ensimmäiselle kunnon näköalapaikalle päästyäni näkyi enää muutama hassu pilvenhattara.

Pilviä alkoi kyllä sitten myöhemmin taas kerääntyä enemmänkin, ja hetkittäin vuorta ei taas näkynyt lähes ollenkaan. Toisaalta huipun alapuolella leijailevat pilvet näyttivät aika hienoilta. Edellisellä reissulla viime vuoden kesäkuussa olikin täysin pilvetön päivä, joten oli ihan mukavaa että oli vähän erilainen keli.

Silloin edellisreissulla oli myöskin maassa vielä useampi kymmenen senttiä lunta, mikä tuli silloin ihan täytenä yllätyksenä. Olikin oikein kivaa, että tällä kertaa maa oli vihreä ja kukkaniittyjäkin löytyi. Lisäksi nyt oli huomattavasti miellyttävämpää kulkea sandaaleissa kuin mitä siinä lumihangessa oli. Alemman kuvan kukkien englanninkielinen nimi on Avalanche Lily, mitä lienee sitten suomeksi.

Paluumatkalla näin vielä sitten senkin, miltä näyttää tekojärvi silloin kun vettä ei ole niin kovin paljoa. Paikanpäällä tuo näytti vielä hullumalta kuin tuossa kuvassa.

Tällaisilla päiväreissuilla yritän aina pysähtyä pikkukaupunkien diner-tyyppisissä pikkuravintoloissa syömässä. Se onkin oikeastaan mulle iso osa näiden reissujen hauskuutta. Tai oikeastaan makunautinnot on mulle tärkeä osa mitä tahansa matkailua, samoin kuin aitojen paikallisten ihmisten tarkkailu. Amerikkalaisten pikkukaupunkien ruokapaikoissa molempiin onkin mitä parhain mahdollisuus. Tänään onnistuin jopa välttämään hampurilaiset kokonaan. Lounaaksi söin lihamurekkeen perunamuusilla Eatonvillessä ja päivälliseksi sain Elbessä perinteisiä ribsejä grillikastikkeella. Kaupungeista nyt ei paljon sanottavaa jäänyt, harvinaisen tunnelmattomia olivat.

2 kommenttia:

Thomas kirjoitti...

Hienoja maisemia!

Kuvat näyttävät jostain syystä paljon paremmilta tuollain pieninä ja kehystettyinä kuin isoiksi avattuina. :)

Antti kirjoitti...

Olen toisinaan huomannut saman. Pienennös antaa anteeksi monia kuvauksen pikkuvikoja, etenkin terävyyteen liittyviä.