keskiviikkona, toukokuuta 09, 2007

Luin ammattilehdestä artikkelin, joka sai palaamaan tähän muutama vuosi sitten sähköposteissa pyörineeseen varsin epäuskottavaan väitteeseen:

Aoccdrnig to rscheearch at an Elingsh uinervtisy, it deosn't mttaer in waht oredr the ltteers in a wrod are, the olny iprmoatnt tihng is taht the frist and lsat ltteer is at the rghit pclae. The rset can be a toatl mses and you can sitll raed it wouthit porbelm. Tihs is bcuseae we do not raed ervey lteter by it slef but the wrod as a wlohe.

Helppoa kuin heinänteko: näinhän sen tosiaan on oltava. Vai onko? Kuka saa tästä yhtä helposti selvää:

Iltnsegnetiry I'm sdutynig tihs crsrootaivnel pnoheenmon at the Dptmnearet of Liuniigctss at Absytrytewh Uivsreitny and my exartrnairdoy doisiervecs waleoetderhlhy cndairotct the picsbeliud fdnngiis rrgdinaeg the rtlvaeie dfuictlify of ialtnstny ttalrisanng sentences. My rsceeerhars deplveeod a cnionevent ctnoiaptorn at hnasoa/tw.nartswdbvweos/utrtek:p./il/ taht dosnatterems that the hhpsteyios uuiqelny wrtaarns criieltidby if the aoussmpitn that the prreoecandpne of your wrods is not eendetxd is uueniqtolnabse. Aoilegpos for aidnoptg a cdocianorttry vwpiienot but, ttoheliacrley spkeaing, lgitehnneng the words can mnartafucue an iocnuurgons samenttet that is vlrtiauly isbpilechmoenrne.

Molemmat tekstit on siis kirjoitettu samalla periaatteella.
Sunnuntain matsista ei tullut itse otettua juuri kuvia. Tässä on minusta yksi parhaista muiden ottamista otoksista. Tähän galleriaan tulee kauden mittaan lisää.
Ajattelin kokeilla jotakin uutta blogissani: lisäsin viikon kuva -osion. Tarkoitus olisi laittaa siihen aina viikon alkupuolella joku onnistunut otos, joka ei ole muuten päätynyt blogiin. Luulen että välillä kuvat voivat olla vanhojakin, mutta aina kuitenkin jotakin Seattleen tai muuhun täällä olooni liittyvää. Formaatti on kyllä aika haastava, sillä kuvat näkyvät aika pieninä. Täytyy siis valikoida huolella – valikoimaa kyllä on.

Tällaisilla projekteilla on taipumus unohtua alkuinnostuksen jälkeen, joten katsotaanpa missä vaiheessa viikon kuva lakkaa vaihtumasta.
Kesä on tullut Seattleen. Täällä on toki ollut yksittäisiä kesäisiä päiviä jo helmikuulta alkaen, mutta nyt on vahvasti sellainen tunne, että kesä on tullut jäädäkseen. Auringonpaistetta ja parinkymmenen asteen kelejä on ainakin luvattu koko viikoksi. On tätä odotettukin. Mahtavinta on, että kesä on täällä koko ajan sellainen kuin se on Suomessa parhaimmillaan. Lämmintä ja sateetonta, mutta ei yleensä liian kuuma. Ja erityisesti: ilmankosteus ei nouse sietämättömäksi, vaan sekin on sellaisella mukavalla suomalaisella tasolla.

Amerikassa hoettu fraasihan on "it's not the heat, it's the humidity": Googlekin antaa noin 14200 osumaa tuolla haulla. Onneksi tuota ei täällä tarvitse hokea. (Terveisiä vaan sinne Teksasiin ja itärannikolle!)

tiistaina, toukokuuta 08, 2007

YLE kertooo, että presidenttimme "haluaa selvitystä suomalaisten tiedotusvälineiden uutisoinnista Viron ja Venäjän välisestä patsaskiistasta". Eikö joku voisi älähtää ja sanoa, ettei ole oikein sopivaa, että poliitikot kertovat medialle, miten sen pitää toimia? Jotenkin kun minusta tuntuu, ettei Halonen ole ihan vain vinkkaamassa, että tässä olisi hyvä gradunaihe journalistiikkaa opiskelevalle. Luulin että tällaisesta olisi kylmän sodan jälkeisen Suomen toisen itsenäistymisen jälkeen päästy.

maanantaina, toukokuuta 07, 2007

Aina sitä oppii uutta. Eilisiltaisella kauppareissulla selvisi, että itäeurooppalaiset perunapannukakut kuuluvat myös juutalaiseen ruokaperinteeseen. Niinpä mistä tahansa amerikkalaisesta isommasta ruokakaupasta löytyy ainekset pikaversioon (lisää vesi ja munat, paista rasvassa). Pitihän tätä sitten saman tien kokeilla. Hyvää tuli.
Urheiluaiheessa pysyäkseni, etenkin nyt täältä paikanpäältä seuraten en kyllä suuresti ihmettele, että Jääkiekon MM-kisat eivät USAssa ketään kiinnosta. NHL:n pudostuspelit ovat juuri kiinnostavimmassa vaiheessaan, ja pelit ovat olleet erittäin viihdyttäviä. Olen itse asiassa vähän niinkuin löytänyt jääkiekon uudelleen noita matseja katsoessani. Erityisesti Buffalo Sabersin ja New York Rangersin välinen ottelusarja oli hienoa kiekkoa. Tänäänhän se sitten lopulta ratkesi kuudennessa pelissä Sabersille.

Kanadassa käydessäni tosin huomasin, että siellä MM-pelit näytetään televisiossa. Siellä taitaa kyllä olla kaikki juoniorisarjatkin televisiossa. Niin ja curling-liiga.
Jalkapallokausi alkaa vihodoinkin päästä kunnolla käyntiin: Seattle Sounders pelasi vihdoinkin ensimmäisen kotiottelunsa, jossa Portland Timbers kaatui 1-0. Joukkueiden kannattajien välinen sanailu on kiivasta, ja sitä on aika mielenkiintoista seurata näin ulkopuolisena joka on kuitenkin sisäpiirissä. Tässä on todellakin aitoa paikalliskilpailun tuntua. Ikävää vain, että joukkoon näköjään mahtuu aina idiootteja. Nyt väitetään, että joku oli käynyt haastamassa riitaa portlandilaisten kanssa ja esitellyt samalla concealed weapons -lupaansa. Tästä ollaan nyt harvinaisen yksimielisiä, että kyseinen kaveri ei ole meidän porukkaan enää tervetullut, jos asiassa on yhtään perää. Toisaalta kaikenlaisia perättömiä syytöksiä on ennenkin lennellyt.

Joku markkinointifirma oli lähestynyt minua kirjeellä: haluavat tietää kaikenlaisia yksityiskohtia taannoin ostamastani autosta. Olivat laittaneet kuoreen dollarin setelin minua motivoimaan. Ei kyllä taida riittää. On kyllä silein dollari jonka olen koskaan nähnyt.

Toinen taannoin postissa tullut ylläri oli kaapeliyhtiön kirje. Minulla lakkasi jokin aika sitten nettiyhteys toimimasta kunnolla. Kun lopulta sain aikaiseksi soittaa kaapeliyhtiöön, sain sovittua asentajan kotikäynnin kolme tuntia myöhemmäksi. Seuraavana päivänä tuli sitten kirje tyyliin: "teillä kävi äskettäin asentaja, pahoittelemme teillä ollutta ongelmaa, otattehan yhteyttä alla olevaan numeroon jos ongelmanne ei ole tullut korjatuksi". Ja numero oli tietenkin paikallinen seattlelainen numero, vaikka alunperin soitin kaapeliyhtiön valtakunnalliseen numeroon. Koskahan nettiyhteyden asennus ja korjaus saataisiin toimimaan näin nopeasti Euroopassa? Tai no asennuksessa meni aikanaan sentään muutama päivä ostopäivän ja asennuspäivän välillä.

keskiviikkona, toukokuuta 02, 2007

Huomasin tänään, että PBS näyttää BBC:n legendaarista 'Allo 'Allo! -sarjaa. Näyttäisi vieläpä tulevan monta kertaa viikossa. Ainakin tämänpäiväisen jakson perusteella aika ei ole kullannut muistoja: nauroin ratketakseni. On se hyvä että täälläkin on – toisin kuin kai yleensä luullaan – valtion rahoittama voittoa tavoittelematon televisiokanava.

maanantaina, huhtikuuta 30, 2007

Amerikkalainen juomarahakulttuuri ärsyttää minua, sillä minusta on jokseenkin nurinkurista, että juomarahaa on maksettava, vaikka palvelu olisi kuinka kehnoa. Muutenkin käytäntö on minusta hyvin epäkäytännöllinen: nostaisivat mielummin hieman hintoja ja maksaisivat kunnon palkkoja tarjoilijoille ja muulle palveluhenkilökunnalle. Olen kuitenkin muunmuassa ravintoloissa aina maksanut sen 15-20 prosenttia "maassa maan tavalla" -hengessä. Hiljattain minulle kerrottiin, että Washingtonissa tarjoilijoiden juomarahoja verotetaan olettamalla, että juomaraha on 12 prosenttia laskusta. Jos kertoja tiesi mistä puhui, tämä tarkoittaa sitä, että jos asiakas ei jätä juomarahaa, tarjoilija joutuu maksamaan siitä ilosta että saa palvella tätä asiakasta. Taidan mainita tämän kun seuraavan kerran seurueessani on ulkomaalaisia, jotka eivät suostu jättämään asianmukaista tippiä.

Äsken kotonani kävi kaapeliyhtiön mies korjaamassa poikki olleen nettiyhteyteni. Jäin sitten miettimään, että ei kai tälle kuulu antaa tippiä? En kai minä voi joutua maksamaan siitä, että nettiyhteyteni meni rikki? Päätin olla antamatta, eikä tuo tuntunut tippiä odottaneen – toisin kuin kaverilleni IKEAn huonekaluja tuoneet miehet. Kaverini oli vain ihmetellyt, että mitähän nuo tuohon eteiseen jäivät norkoilemaan, ja oli tajunnut homman jujun vasta liian myöhään. Mulle olisi varmaan käynyt samoin jos tämä kaverini ei olisi asiasta ostosreissulla muistuttanut.