keskiviikkona, elokuuta 23, 2006

Teimme jotakin hämmästyttävää työkaverin kanssa. Hän siirsi minulle rahaa nettipankissa. Ai ei kuulosta hämmästyttävältä? Täällä kuullostaa. Kyse oli näet siirto amerikkalaiselta tililtä toiselle amerikkalaiselle tilille. Vuosi on 2006 eikä se ole tässä maassa arkipäivää. Eikä se muuten onnistu muuta kuin kahden saman pankin tilin välillä. Laskut maksetaan edelleen shekeillä.
Kaverilta Suomesta tuli eilen viestiä, että hän on syyskuussa tulossa Bellinghamin pikkukaupunkiin työharjoitteluun kolmeksi kuukaudeksi. Olen nyt päivän verran äimistellyt, miten voi olla näin huono tuuri että mennään täysin ristiin. Bellingham kun on vain 150 km Seattlesta pohjoiseen.

Tänään aamulla oli ensimmäistä kertaa syksyn tuntua. Oli aika viileää ja pilvistä, maassa oli jonkin verran lehtiä, ja yhdessä puussakin oli kauniita punaisia lehtiä. Kaikki oli kuitenkin kai pelkkää illuusiota, sillä Seattlessa hellepäivät ovat tavallisia vielä lokakuussakin. Ja on ensi lauantaillekin luvattu auringonpaistetta ja 27°C lämpöä.
Kävin katsomassa Superman Returnsin Space Needlen viereisessä IMAXissa. Osa kohtauksista oli tehty kolmiulotteisiksi, ja niitä varten piti aina laittaa polarisoidut lasit silmille. Leffasta en muuten niin tiedä, mutta olihan se uskomattoman näköistä, kun Teräsmies lensi yleisön päällä aivan silmieni edessä.

Leffan jälkeen kävin vielä oluella Queen Annessa McMenaminsin mikropanimolla. Nyt olenkin sitten käynyt kaikilla kolmellatoista alle kymmenen kilometrin päässä kotoa olevalla mikropanimolla. Oluet olivat kyllä täällä entuudestaan tuttuja, ja valitsin tottuneesti Terminator Stoutin. Nousi päähän.

Kotiin pyöräilin vielä Queen Annen kukkulan päällä olevan supermarketin kautta. Oli siinä polkemista, mutta alamäki palkitsi taas kerran. Ja on kyllä muuten kätevää, että lähikauppa on auki 24/7.

tiistaina, elokuuta 22, 2006

Kävin töiden jälkeen oluella Fremontissa George & Dragon -pubissa. Englantilainen olut maistuikin vaihteeksi oikein hyvältä. Sisustuskin tuntui melko autenttiselta. Olin aiemmin nähnyt paikan mainostavan "Football on the tube (that's telly, not the underground)".

maanantaina, elokuuta 21, 2006

Tänään oli varsin tavanomainen Seattlen viikonlopun päivä. Aurinkokin paistoi, niinkuin on tähän asti aina viikonloppuisin tehnyt. Yhtään sadepäivää ei ole arjeksikaan täällä ollessani osunut.

Mutta siihen tavaomaisuuteen. Nukuin ensin pitkään, mutten liian, ja lähdin sitten pyöräilemään. Ensimmäinen pysähdys oli heti kanavan toisella puolella Fremontissa, jossa kävin ostamaan jokaviikkoisilta sunnuntaimarkkinoilta pienen seattleaihieisen maalauksen matkamuistoksi. Siitä jatkoin pyöräilyä ylös mäkeä pohjoiseen, ja poikkesin pariksi-kolmeksi tunniksi eläintarhaan. Sitä oli kovasti kehuttu siitä, että siellä on saman alueen eläimiä samassa aitauksessa. Siltä osin paikka oli hieman pettymys, sillä lähinnä siellä oli musta kirahvit, seeprat ja gazellit samassa, mutta muuten ei juurikaan yhteiseloa näkynyt. Muutoin kyllä oli kiva katsella elikoita.


Eläintarhasta matka jatkui hampurilaiselle kovasti kehuttuun Red Mill Burgeriin. Hyvää oli, mutta en nyt ihan ymmärrä, miksi sitä kaikkialla niin kovin hehkutetaan. Ehkäpä siksi, että kyseessä on perinteinen seattlelainen firma, jolla edelleenkin on vain kaksi ravintolaa, jotka molemmat ovat Seattlessa. Paikallisuus kun tuntuu olevan seattlelaisille tosi tärkeää. No, valitsen kyllä liki 30 osavaltioon levinneen Johnny Rocketsin Red Millin edelle koska tahansa.

Hampurilaiselta jatkoin Green Lakelle uimaan. Siinä aikani auringossa ja lämpimässä järvivedessä kylvettyäni alkoi tehdä mieli olutta, ja suuntasin University Villageen, jossa on yksi niistä harvoista mikropanimoista, jossa en ollut vielä vieraillut. Olut oli erinomaista, niin tumma kuin vaaleakin. Syytä oli ollakin, sillä matka oli lopulta paljon pidempi – ja mäkisempi – kuin olin ajatellut. Pidin myös hauskana naapuripöydässä istuneen miehen t-paitaa, jossa luki edessä <body> ja takana </body>. University Village oli muutenkin ihan kiva paikka, sikäli kun ostoskeskus nyt voi kiva olla. Houstonissa vastaava ulkoilmaostari on Rice Universityn vieressä oleva Rice Village, joka aina kaikissa matkaoppaissa mainitaan yhtenä Houstonin ykkösnähtävyyksistä. Seattlen University Village on paljon kivempi, eikä sitä mainita oikein missään. On se Houston vaan jännä paikka.

Lopuksi menin vielä elokuviin katsomaan Our Brand is Crisisin, jonka täälläkin joskus mainitsin. Siitä jäi päällimmäisenä mieleen amerikkalaisen vaalikonsultin toteamus: "Running a campaign is like intercourse. You can never be sure when you are going to peak."

sunnuntaina, elokuuta 20, 2006

Eilen Seattle Soundersilla oli peli Vancouver Whitecapsiä vastaan. Soundersin kannattajat lauloivat You've got healthcare, we've got guns, do-dah, do-dah, you've got healthcare, we've got guns, do-dah do-dah-day. Toivottavasti se oli itseironinen vitsi.

lauantaina, elokuuta 19, 2006

Luin juuri Wikipediasta, että Näsinneulan muotoilu ja nimi ovat Seattlen Space Needlen innoittamia. Niin ilmeistä, mutta kuitenkin jotenkin yllättävää.

torstaina, elokuuta 17, 2006

Sandaalit hajosivat lopullisesti tänä aamuna kun laitoin niitä jalkaan. Ensimmäiset hajoamisen merkit tulivat jo viikonloppuna Olympialla, mutta nyt remmit katkesivat lopullisesti. Enpä kyllä olekaan koko kesänä juuri muita kenkiä käyttänytkään, eli voi sanoa että sandaalit tuli käytettyä loppuun. Uusien ostaminen alkoi sitäpaitsi olla muutenkin ajankohtaista, sen verran pahoilta nuo alkoivat jo näyttää. Viisi vuotta on korkea ikä laatujalkineillekin. Olisivat vain nyt vielä pari viikkoa kestäneet.

keskiviikkona, elokuuta 16, 2006

Viime päivinä on alkanut hahmottua, että pian täytyy lähteä Seattlesta, ja että pian olen kotona Suomessa. Kaikenlaiset kotona odottavat asiat pyörivätkin yhä enemmän ja enemmän mielessä. Vastapainoksi työtahti täällä on kova, sillä haluan ottaa jäljellä olevasta kahdesta viikosta kaiken irti. Hulluinta on, että täältä lähdön ja kotiintulon välissä on vielä viikko konferensissa New York Cityssä. Sitä ei oikein osaa ollenkaan hahmottaa.

Päivän ikävämpi havainto oli, että pyykinpesun hinta oli noussut yhdestä dollarista 1,25 dollariin. Eipä siinä muuten mitään, mutta tämä tarkoittaa sitä, että neljännesdollarin kolikoita tarvitaan yksi aiempaa enemmän, ja niiden jemmaaminen on tähänkin asti ollut jonkinlainen riesa. Kuivausrumpuun menee vielä lisäksi neljä kolikkoa, eli isokin kolikkokasa hupenee äkkiä jos tarvitsee pestä pari koneellista pyykkiä.

maanantaina, elokuuta 14, 2006

Viikonlopun retkikohde oli Olympic National Park, eli se osa USAta, joka näyttää peukalolta, joka työntyy maan luoteisnurkasta merelle. Seattlesta sinne pääsee ylittämällä Puget Soundin puolisen tuntia puksuttavalla lautalla, ja ajamalla sitten parisen tuntia edelleen länttä kohti. Puistossa on kolme selvästi erillistä osaa: Olympian vuoristo, sademetsät (ihan oikeasti!) ja rantakaistale.


Ensimmäinen lauantain kohteemme oli Hurricane Ridge, jossa noin kahden tunnin kävely palkitsi upeilla näkymillä vuoristoon. Korkein piste oli Dodger Point 1753 metrin korkeudessa. Luntakin löytyi vielä paikoin runsaasti ja näinkin lapsia lumisotasilla. Lisäksi käppäilimme pidemmän lenkin kristallinkirkkaan Elwha-joen varrella ja lähettyvillä.


Sunnuntaina menimme heti aamuvarhain Hohin sademetsään. En edes tiennyt, että sademetsiä on muuallakin kuin tropiikissa. Aina sitä oppii uutta. Metsä on nimittäin sademetsä, jos vuosittainen sademäärä on noin 2 metriä (raja vaihtelee lähteittäin). Hohissa vettä tulee vuosittain 3,6-4,2 metriä, joten siellä raja joka tapauksessa ylittyy. Sinällään sademetsä oli ehkä lievä pettymys. Jotenkin sitä kuvitteli, että sammalta olisi puissa enemmän ja että aluskasvillisuutta olisi vieläkin enemmän. Toisaalta kun äsken katselin ottamiani valokuvia, puista roikkuva sammalmäärä näyttää uskomattomalta.


Iltapäivällä kävelimme vielä pari tuntia rantaa pitkin. Rannalla oli hyvin erikoinen oma paikallisilmastonsa. Vaikka taivas muuten oli lähes pilvetön, ranta oli tullessamme aivan sumussa. Olimmekin nähneet samat rannan pilvet jo lauantaina ylhäältä vuorilta. Lopulta kävi kuitenkin niin, että rannalla kävellessämme ilma kirkastui hetkellisesti ja hyvin paikallisesti lähes täysin. Tulimme rannalle muutamaa tuntia ennen kuin nousuvesi oli korkeimmillaan, ja varsinkin paluumatkalla näimmekin aivan valtavia aaltoja. Näin myös pari meritähteä.